Luontopohjaiset ratkaisut Pohjolassa: Norjan Stavanger vastaa ilmastohaasteisiin

Ilmastonmuutos näkyy Norjan lounaisrannikolla sijaitsevassa Stavangerissa selvästi jo nyt: sateita, tulvia ja maanvyörymiä on aiempaa enemmän. Vuoteen 2100 mennessä merenpinnan odotetaan nousevan 85 senttimetriä, mikä aiheuttaa rannikkoympäristölle merkittäviä haasteita. Niihin varautuminen taas vaatii sopeutumista ja innovatiivisia ratkaisuja.

Viime vuosina Stavanger on kunnostautunut näyttämällä suuntaa vihreälle kaupunkikehitykselle. Kunta vastaa ilmastohaasteisiin hyödyntämällä luontopohjaisia ratkaisuja eli luonnon omia prosesseja ja luo samalla entistä kestävämpää ja viihtyisämpää kaupunkiympäristöä.

Yhtenä esimerkkinä luontopohjaisista ratkaisuista on asfaltin ja muiden kovien pintojen korvaaminen pinnoilla, jotka helpottavat sadeveden imeytymistä suoraan maahan. Se vähentää tulvariskiä. Muita esimerkkejä ovat kosteikkojen palauttaminen kaupunkiympäristöön ja viherkatot, jotka viivyttävät ja imevät sadevettä. Luontopohjaisten ratkaisujen vahvuus piilee siinä, että niistä on usein monenlaista etua: ne ovat ilmaston kannalta fiksuja, lisäävät luonnon monimuotoisuutta, viherryttävät kaupunkiympäristöjä sekä parantavat viihtyvyyttä.

Stavangerin ilmastotyötä ohjaa niin sanottu 3–30–300-sääntö: jokaisen asukkaan tulisi nähdä ikkunastaan vähintään kolme puuta ja asua alueella, jossa latvuspeittävyys on vähintään 30 prosenttia. Etäisyyden lähimmälle viheralueelle tulisi olla enintään 300 metriä.

Tutkimukset osoittavat, että luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan leikata lähes kolmasosa maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä on ratkaisevan tärkeää Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla ratkaisut auttavat jarruttamaan luontokatoa.

Valiokunta kuuli Stavangerin-vierailun aikana myös esityksiä liikenteen tulevaisuudesta ja ilmastoinvestoinneista. Päähuomio oli kestävien ja tehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä. Keskusteluissa pohdittiin sitä, miten innovaatioilla ja yhteistyöllä voidaan vastata ilmastohaasteisiin ja vahvistaa samalla yhteiskunnan kriisinsietokykyä.