Lisää tasa-arvoa ja monimuotoisuutta ruoka-alalle

Talk by Shakirah Simley
Photographer
Rasmus Flindt Pedersen

Shakirah Simleyin esitys Freja Symposiumissa elokuussa 2018

Ulkopuolisten silmissä Pohjoismailla näyttää olevan homma hallussa: ne yltävät kärkisijoille YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä ja ovat sosiaalisen luottamuksen mallimaita, kestävän kehityksen esitaistelijoita ja tasa-arvon airuita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisimme vain vaihtaa vapaalle.

Teksti: Afton Halloran

 

Uutta pohjoismaista keittiötä koskeva julistus kohdisti aikanaan huomiota paikallisiin laatu- ja kausiraaka-aineisiin. Niihin keskittyminen on auttanut tekemään ympäristötietoisuudesta arkea ruoka-alalla sekä kansalaisten keskuudessa.

 

Samalla pieni joukko Uusi pohjoismainen ruoka -liikkeen toimijoita on niittänyt mainetta ja kunniaa: ”Uusia pohjoismaisia miehiä kuvataan mediassa innovatiivisina tulisieluina, joihin eivät juuri vetoa raha, kulutuskulttuuri tai kiihkeätempoiset nykyelämäntavat. He tuovat kulinarismiin uusia tuulia ja tarjoavat samalla vaihtoehtoisia tarinoita siitä, millaista on olla mies globalisoituneessa ja jälkikapitalistisessa maailmassa. Vahva sitoutuminen paikallisuuteen on tehnyt näistä uusista pohjoismaisista miehistä kansainvälisiä ikoneja.” Näin kirjoittaa tanskalaisen Absalon-ammattikorkeakoulun ruoka- ja matkailututkimuksesta vastaava Jonatan Leer uudessa artikkelissaan New Nordic Men: Cooking, Masculinity and Nordicness in René Redzepi’s Noma and Claus Meyer’s Almanak.

 

Naiset ovat aina olleet mukana ravintola-alalla ruokaloista hienostoravintoloihin, mutta nimimiesten vahva näkyvyys on vaikeuttanut naisten pääsyä valokeilaan. Ongelma ei myöskään rajoitu keittiöihin, sillä Global Media Monitoring Projectin uusimman raportin mukaan naisten osuus lehdissä, televisiossa ja radiouutisissa käsitellyistä ihmisistä on vain 24 %.

 

Miehiä suosiva kulttuurinen vinouma ja heidän yliedustuksensa Uusi pohjoismainen ruoka -liikkeessä ovat poikineet useita aloitteita, joilla pyritään paljastamaan moninaisuuden tiellä olevat pinttyneet ongelmat.

Tasa-arvonostatusta

Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella pidettiin elokuussa 2018 ensimmäinen Freja Symposium -tapahtuma, jonka tavoitteena oli parantaa ravintola-alan tasa-arvoa Pohjoismaissa.

 

”Tajusimme, että alalla ja koko yhteiskunnassa on todellinen tasa-arvohaaste, ja tasa-arvon edistäminen ravintola-alalla on saanut vahvaa vastakaikua. Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroja, mutta myös suuria yhtäläisyyksiä – varsinkin suhteessa tasa-arvohaasteisiin puuttumiseen. Eroja on toki kunnioitettava, ja tavoitteen saavuttamiseksi voitaneen löytää sekä pohjoismaisia että kansallisia ratkaisuja. Silti meidän kannattaa yhdistää voimamme ja keskittyä uusien pohjoismaisten standardien kehittämiseen”, sanoo Maria Louise Nørgaard Olesen. Hän työskentelee Freja Symposiumin järjestämisestä vastaavassa Food Organization of Denmark -järjestössä.

 

Freja-symposiumin tavoitteena on saattaa gastronomia-alan toimijoita yhteen ratkaisujen luomiseksi. Symposiumi mahdollistaa kokemustenvaihdon, tasa-arvonostatuksen ja toimenpiteisiin sitoutumisen.

 

Freja on ollut myös tärkeä foorumi, jolla on voitu vahvistaa miesten varjoon jäävien yritteliäiden naisten asemaa ravintola-alalla.

 

”Tunnustuksen saaminen on olennaista! Mieskokkeihin tulisi kiinnittää nykyistä vähemmän huomiota ja heidän näkyvyyttään kaventaa, jos naiskokkien näkyvyyden halutaan kasvavan. Lisäksi tulisi investoida ravintola-alan johtamiskoulutukseen, koska pätevä nykyjohtaja ei ole seksistinen tai rasistinen. Meidän tulisi kyseenalaistaa ”miesnerot” – kuuluisat keski-ikäiset mieskokit, jotka hallitsevat keittiöitään 1970-luvun malliin: seksistisesti, rasistisesti, kovalla kurilla ja surkeilla työoloilla”, huomauttaa göteborgilaisen Vrå-ravintolan keittiömestari Sophia B Olsson.  

 

Nyt toistamiseen järjestettävä Freja-symposiumi kerää jälleen eri puolilta Pohjolaa mielipiteitä ja näkökulmia siitä, miten ravintoloista saadaan kaikille parempia työympäristöjä.

Kansainvälisiä verkostoja

Pohjoismaissa on pidetty kahtena peräkkäisenä vuonna kansainvälinen Parabere Forum – vuonna 2018 Malmössä ja vuonna 2019 Oslossa.

 

Frejan tavoin Parabere tuo gastronomian ja ruoka-alan mielipidevaikuttajia yhteen luodakseen vahvan kansainvälisen verkoston, joka lujittaa naisten vaikutusmahdollisuuksia.
 

Naispuolisten ammattilaisten puuttumista uutisista tai korkean tason konferensseista tavataan perustella sillä, että heitä ei onnistuttu löytämään. Tämän takia Parabere Forum on kehittänyt laajan tietokannan, jossa on nyt yli 5 000 kokkia, sommelieria, ruoantuottajaa, tutkijaa, antropologia, innovaattoria ja asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.

 

”Naisten ja miesten edustuksessa on tällä hetkellä räikeä epäsuhta ravintola-alalla. Naiset näyttävät kadonneen julkisuudesta, ja ruokateollisuuteen kohdistuu samalla vahvoja epäluuloja, mikä ei välttämättä ole sattumaa. Naisten äänet pitää saada kuuluviin ja heidän kykynsä hyödynnettyä, jotta voisimme vahvistaa luottamusta ruokaan ja rakentaa tulevaisuudenvisiota, joka perustuu vastuullisuuteen ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin”, toteaa Parabere Forumin puheenjohtaja Maria Canabal. 

 

Ruoka- ja ravintola-alan tasa-arvoasioihin kohdistetaan lisähuomiota myös Parabere Gourmet City Guide -sovelluksella, jossa on mukana naisten johtamia ja omistamia ketteriä kioskeja, ruokapaikkoja, pikkubaareja, artesaanileipomoita ja fast casual -ravintoloita eri puolilta maailmaa, mm. Kööpenhaminasta. Sovelluksen julkistuksen yhteydessä Parabere Forum esitteli lisäksi Cooking up a Better Food Future -nimisen esseekokoelman, joka käsittelee 100 naispuolisen ruokavaikuttajan tulevaisuudentoiveita. Naisten asemaa pyritään vahvistamaan myös Parabere Care Award -palkinnolla, joka jaetaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen esikuville.

Joko ollaan maalissa?

Intuitio sanoo, että monimuotoisuus on lähtökohtaisesti hyvä asia, ja tutkimus antaa tälle vahvistusta. Liikkeenjohdon konsulttiyritys McKinseyn tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että sukupuolijakautumaltaan sekä etnisesti ja kulttuurisesti muita monimuotoisemmat yritykset pärjäävät todennäköisesti kilpailijoitaan paremmin.

 

Mikä siis jarruttaa muutosta, kun kerran tarjolla on taloudellisiakin kannustimia?

 

Tasa-arvoa rajoittavien ongelmien tunnistaminen on ollut vaikeaa, koska aiheesta on puutteellisesti tietoa.

 

Tilanne sai Tanskan ihmisoikeusinstituutin teettämään tutkimuksen seksuaalisesta häirinnästä hotelli- ja ravintola-alalla. Tutkimustulokset julkistetaan seuraavassa Freja Symposiumissa elokuussa 2019. Tutkimus on silti vain pisara meressä, ja monitahoista ongelmaa on tarkasteltava useista näkökulmista.

 

”Vanhaan malliin ei voida jatkaa. Tärkeintä on hyväksyä se, että todellinen muutos edellyttää uusien aloitteiden käynnistämistä. Suurin edistys piilee siinä, että tasa-arvosta tai sen puutteesta käydään yhä enemmän yhteiskunnallista keskustelua. Muutosta on vaikea luoda, jos haastetta ei tunnisteta ja määritellä tarkkaan”, Maria Louise Nørgaard Olesen lisää.

 

----

Sulje hetkeksi silmäsi ja siirry vuoteen 2034. Mikä pohjoismaisella ruoka-alalla on muuttunut? Miten monimuotoista, osallistavaa ja oikeudenmukaista se on? Vaikka tulevasta ei ole tietoa, meillä on mahdollisuus vaikuttaa kehitykseen tänä käänteentekevänä aikana. Kirjoittakaamme tulevaisuutta yhdessä.

 

 

Kiitokset Maria Louise Nørgaard Olesenille (Food Organization of Denmark), Sophia B Olssonille (Restaurant Vrå) ja Maria Canabalille (Parabere Forum), jotka tarjosivat taustatietoa tähän kirjoitukseen.

 

Artikkeli on osa juttusarjaa, joka käsittelee uuden pohjoismaisen ruoan tulevaisuutta. Kestäviin elintarvikejärjestelmiin erikoistunut Afton Halloran kuuntelee sarjassa pohjoismaisten toimijoiden näkemyksiä.