Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon teema 2026

Tämän päivän ja tulevaisuuden lapset ja nuoret ovat niitä, jotka joutuvat elämään ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa. Luonto- ja ilmastokasvatus auttaa vahvistamaan lasten ja nuorten tietämystä, sitoutumista ja vaikutusmahdollisuuksia ja luo perustan tiedostavalle ja vastuulliselle sukupolvelle.

Tämän vuoden teema korostaa sitä, että nuorille on annettava tietoa, taitoja ja oma ääni, joiden avulla he voivat vaikuttaa tulevaisuuteensa ja edistää kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Luonto- ja ilmastokasvatuksen sekä osallistumisen vahvistaminen on erityisen tärkeää aikana, jolloin disinformaatio yleistyy, demokratia taantuu tai heikkenee ja sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan liikkumatilaa rajoitetaan.

Disinformaatiota voidaan torjua ja demokraattista osallistumista vahvistaa tarjoamalla lapsille ja nuorille välineitä, joiden avulla he voivat ymmärtää monimutkaisia asiayhteyksiä ja kehittää lähdekritiikkiä, kriittistä ajattelua sekä vastuuntuntoa ja sitoutumista suhteessa ympäristöön ja luontoon. Luonto- ja ilmastotietämys ei ole vain ympäristöasia vaan myös osallisuus- ja demokratiakysymys.

Ehdolle asetettavan aloitteen on perustuttava tutkimukseen ja valotettava ilmastokriisin ja luontokadon välistä yhteyttä sekä ihmisen roolia, joka liittyy kulutukseen ja elämäntapaan. Aloitteella voi olla pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi siten, että se muuttaa kulutustottumuksia, edistää vihreitä innovaatioita ja vahvistaa demokraattista osallistumista. Aloite tukee ratkaisukeskeistä ajattelua, luonnon kunnioittamista ja sosiaalista vastuuta. Samalla se lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksista Pohjolan elinehtoihin – olipa kyse meriympäristöistä, metsistä tai arktisista ekosysteemeistä.

Tämän vuoden teema tukee useita YK:n kestävyystavoitteita, kuten tavoitteita 4 (hyvä koulutus), 13 (ilmastotekoja), 12 (vastuullista kuluttamista), 15 (maanpäällinen elämä), 14 (vedenalainen elämä) ja 17 (yhteistyö ja kumppanuus). Siten se edistää aktiivisesti Pohjoismaiden yhteistä panosta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Teema on relevantti kaikissa Pohjoismaissa, sillä niillä on samankaltaiset koulutusjärjestelmät, ympäristösitoumukset ja vahvat lapsi- ja nuorisodemokratian perinteet. Kaikilla Pohjoismailla on myös haasteena ekosysteemien säilyttäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja kestävän tulevaisuuden varmistaminen, joten aihe on mitä ajankohtaisin koko alueella.

Saatuja ehdotuksia arvioidaan muun muassa seuraavien ohjeellisten kriteerien perusteella:

Vaikuttavuus

• Miten aloite on lisännyt lasten ja nuorten tietämystä luonto- ja ilmastoasioista ja sitoutumista niihin sekä luonut edellytyksiä käyttäytymismuutoksille tai osallistumisen vahvistamiselle?

Innovatiivisuus

• Millä tavoin aloite on innovatiivinen (menetelmältään, tavoittavuudeltaan, pedagogisesti tai teknisesti) verrattuna perinteiseen opetukseen?

Skaalautuvuus

• Onko aloitetta mahdollista mukauttaa, levittää tai kasvattaa, jotta se tavoittaisi entistä enemmän lapsia ja nuoria muilla alueilla, muissa Pohjoismaissa tai niiden ulkopuolella?

Relevanssi

• Millainen on aloitteen tieteellinen perusta, ja millä tavoin aloite edistää lasten ja nuorten osallistumiskykyä ja -mahdollisuuksia, ekosysteemien suojelua, ilmastonmuutoksen hillintää, käyttäytymismuutoksia sekä osallisuutta, luonnon kunnioittamista, sosiaalista vastuuta ja kestävää tulevaisuutta?