”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii vahvempaa poliittista johtajuutta”

Ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttuvat yhä vakavammiksi, mikä lisää tarvetta sopeuttaa yhteiskuntia ilmastonmuutokseen ja vahvistaa niiden kykyä kestää kuivuutta, myrskyjä, rankkasateita ja muita sään ääri-ilmiöitä. 

Dubaissa meneillään olevassa COP28-kokouksessa on määrä päättää globaalin tason sopeutumiskehyksestä ja -rahoituksesta.

Paikallispoliitikot ja asukkaat pyrkivät eri puolilla maailmaa ymmärtämään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri heidän yhteisöönsä ja mitä ilmastonmuutokseen sopeutuminen merkitsee paikallisesta näkökulmasta.

Pohjoismaisessa paviljongissa järjestettiin 9. joulukuuta tapahtuma ”Mainstreaming adaptation at the local level, the role of national and regional authorities and Nordic cooperation”, jossa asiantuntijat ja poliitikot kertoivat omista kokemuksistaan. 

Tanskan Ilmatieteen laitoksen johtaja Adrian Lema työskentelee Kööpenhaminassa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo selvästi rankkasateiden aiheuttamina tulvina.

– Vaikka ilmastokriisi vaikuttaa eri tavoin eri paikoissa, yhteistyö on välttämätöntä. Ensiaskeleena on tehdä monimutkaisista tutkimustuloksista ymmärrettäviä ja käyttökelpoisia tavallisille pikkukunnille. Pitää miettiä, miten tiedotusta voitaisiin virtaviivaistaa, Adrian Lema sanoi.

Suomi on laatinut hiljattain kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman, jonka myötä myös aiempaa useammat kunnat ovat ottaneet asian poliittiseen päiväjärjestykseen. 

Suomen maa- ja metsätalousministeriön asiantuntija Anna Salminen kertoi onnistuneesta paikallisesta yhteistyöstä, johon on osallistunut tutkijoita ja saamelaisia poronomistajia. 

Yhteistyössä kohtaavat saamelaisten perimätieto ilmaston paikallisvaikutuksista sekä viimeisin tieteellinen tutkimus. 

Nuorten ilmastoliike on keskittynyt aivan viime aikoihin asti lähinnä ilmastovaikutusten vähentämiseen, eikä se ole ollut aktiivinen sopeutumisasioissa. 

Icelandic Youth Environmentalist Associationin puheenjohtaja Finnur Ricart Andrason sanoi, että nuorisoliike on ymmärtänyt myös sopeutumisasioiden tärkeyden nyt, kun paikallisista ilmastovaikutuksista on tullut niin ilmeisiä. 

Näkökulman on kuitenkin oltava solidaarinen suhteessa pahimmin kärsiviin maihin.  

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii vahvempaa poliittista johtajuutta. Sopeutumistoimien rinnalla on jatkettava yhtä intensiivisesti ilmastopäästöjen vähentämistä. Hyvä menetelmä näiden kahden tavoitteen yhdistämiseen on luonnon ja kosteikkojen ennallistaminen, Finnur Ricart Andrason totesi.

Pohjoismaisessa yhteistyössä painotetaan luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä eko- ja ilmastokriisien ratkaisemisessa. 

Luontopohjaisten ratkaisujen vääränlainen käyttö voi kuitenkin aiheuttaa riskejä paikallisyhteisöille. Tästä keskustelivat Saamelaisneuvoston edustajat, tutkijat ja nuorisoedustajat tapahtumassa, joka pidettiin COP28:n pohjoismaisessa paviljongissa 9. joulukuuta.

– Luontopohjaisia ratkaisuja ei pidä mieltää vain ilmastotoimenpiteiksi, vaan myös luonnon monimuotoisuutta vahvistavaksi menetelmäksi, sanoi Islannin yliopiston ekologian professori Ingibjørg Svala Jónsdóttir.

Uusi raportti osoittaa, että maailman maat ovat edenneet hitaasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa.

COP28 sai lentävän lähdön, kun maat päättivät vahinkojen ja menetysten rahaston perustamisesta. 

YK:n alaisen Kööpenhaminan ilmastokeskuksen yksikönpäällikkö Henry Neufeldt on huolissaan siitä, että edistyminen vahinkojen ja menetysten korvaamisessa voi merkitä takapakkia sopeutumisrahoitukselle.

– Se olisi valitettava lopputulos, hän sanoi puhuessaan pohjoismaisessa paviljongissa.