Näin eri tavoin ilmastopolitiikka vaikuttaa naisiin ja miehiin

Vihreissä työpaikoissa työskentelee juuri nyt 25 prosenttia pohjoismaalaisista, mikä on hyvä luku muun OECD:n tasoon nähden. 

Kyseinen mittari osoittaa, miten pitkälle vihreä siirtymä on edennyt eri maissa ja miten maat ovat onnistuneet siirtämään osaamista fossiiliriippuvaisilta sektoreilta ekologisesti kestävämmille toimialoille.

Runsaspäästöiset alat – eli liikenne, energia, maatalous ja rakentaminen – ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia. Näillä aloilla tapahtuva siirtymä vaikuttaa siksi eniten miesten työelämään. Monelle voi olla haastavaa joutua kouluttautumaan uudelleen, jotta ei menettäisi työpaikkaansa.

Vihreissä työpaikoissa tuotetaan tavaroita ja palveluita uudella tavalla, joka korvaa vanhan fossiiliriippuvuutemme. Esimerkkinä on matalaenergiatalojen rakentaminen, metallien louhiminen sähköautojen akkuihin, aurinkopaneelien asentaminen ja tuulivoimaloiden rakentaminen. 

Pohjoismaissa näiden alojen työvoimasta 70 prosenttia on miehiä.

– Tästä ei ole puhuttu vielä suoraan Pohjoismaiden poliittisessa keskustelussa. Jos asia tiedostettaisiin politiikassa paremmin, vihreä siirtymä voisi tarjota työnantajille mahdollisuuden lisätä innovaatiovoimaa siten, että ne pyrkisivät saamaan näille aloille lisää naisia. Naisethan ovat usein sekä korkeasti koulutettuja että ilmastotietoisia. Samalla voitaisiin murtaa työmarkkinoiden jyrkkää sukupuolijakoa, sanoo Kristinn Hróbjartsson, joka toimii hiilensidonnan menetelmiä kehittävän islantilaisen Running Tide -yrityksen toimitusjohtajana.

Jos mahdollisuuteen ei tartuta, vihreä siirtymä saattaa sementoida työmarkkinoiden sukupuolisen eriytymisen tai lisätä sitä, ilmenee tietopankkiin sisältyvästä raportista Bridging the Green Jobs Divide.

Kestäviin energiajärjestelmiin siirtyminen on vihreän talouden kasvun moottori. Silti vain viisi prosenttia pohjoismaisten energiayhtiöiden huippujohtajista on naisia, ja naisten osuus energiayhtiöiden kokopäivätoimisista työntekijöistä on kolmannes. 

Naisten voimakas aliedustus energia-alalla uhkaa siten laajentaa miesten ja naisten välistä palkkaeroa.

Näkemys vihreistä työpaikoista on kuitenkin murroksessa, ja yritykset ovat alkaneet etsiä muutakin kuin vain teknistä osaamista. Nyt kaivataan tietoa siitä, miten ihmisten elämäntapoja, tottumuksia ja käyttäytymistä voidaan muuttaa. 

YK:n ilmastopaneeli IPCCC:n mukaan elämäntapamuutokset voivat vähentää globaaleja päästöjä 40–70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kunhan käytössä on tarvittavat politiikkatoimet, infrastruktuuri ja tekniikka. 

Miehillä on ryhmänä suurempi ilmastojalanjälki kuin naisilla, mikä näkyy etenkin ruoankulutuksessa ja liikenteessä. 

Tietopankkiin sisältyy Göteborgin yliopiston tekemä uusi pohjoismainen tutkimuskatsaus. Sen mukaan kestävä kehitys ja ilmasto tapaavat kiinnostaa sukupuolesta riippumatta enemmän niitä, jotka kantavat suuren hoivavastuun.

– Samat sukupuolinormit, jotka antavat naisille päävastuun esimerkiksi korvauksettomasta koti- ja hoitotyöstä, vaikuttavat siis myös yksilöiden ilmastovaikutuksiin. Edistämällä miesten vastuunottoa kodista, lapsista ja ikäihmisistä voitaisiin todennäköisesti vaikuttaa myös heidän ilmastojalanjälkeensä, sanoo Göteborgin yliopiston sukupuolitutkimuksen kansallisen sihteeristön selvityshenkilö Jimmy Sand. 

Tietopankki julkistettiin keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin Dubain COP28-ilmastokokouksessa 8. joulukuuta. 

Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson sanoo, että tasa-arvo on ollut tähän saakka osa Pohjoismaiden menestystarinaa.  

– Jotta vihreästä siirtymästä tulisi tehokas, meidän on hyödynnettävä väestön aivokapasiteetti kokonaan eikä vain puoliksi. Onnistuminen vaatii kaikkien osallistumista, ja tasa-arvosta hyötyvät kaikki, Guðlaugur Þór Þórðarson sanoo.

Pohjoismaiden tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvosto päätti vuonna 2022 hankkia lisätietoa ilmaston ja tasa-arvon suhteesta.

Muutamaa kuukautta myöhemmin ministerit saivat tavoitteilleen laajan poliittisen tuen Pohjoismaiden hallitusten yhteisessä sitoumuksessa A Green and Gender-Equal Nordic Region. Sitoumuksen mukaan pohjoismaisessa yhteistyössä tulisi tuottaa tietoa siitä, miten tasa-arvo voidaan sisällyttää ilmastopolitiikkaan. 

Tietopankki sisältää uutta pohjoismaista tasa-arvotietämystä, joka liittyy vihreisiin työpaikkoihin, energiasektoriin, kulutustottumuksiin, siniseen ja vihreään talouteen sekä ilmastopolitiikkaan.