Ruoka ja terveys osaksi ilmastotyötä – pohjoismainen yhteistyö näytti tietä COP28:ssa
Dubain ilmastonkokouksessa järjestettiin pohjoismainen ”Food Systems Takeover” -teemapäivä ja virallinen COP28-oheistapahtuma ruoan, terveyden ja ilmastotoimien suhteesta. Ne keräsivät yhteen alan keskeisiä vaikuttajia, jotka vaativat kiireellisiä toimia ruokajärjestelmien terveellisyyden ja kestävyyden parantamiseksi.
”Vika ei ole ruokajärjestelmissä itsessään. Ne vain vastaavat tarjottuihin kannustimiin, jotka ovat kauttaaltaan vääriä. Ruoka on hinnoiteltu väärin ympäristön, terveyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta”, GAIN-säätiön toimitusjohtaja Lawrence Haddad totesi pohjoismaisen paviljongin paneelikeskustelussa.
Ruokajärjestelmien muuttamisella kiire
Ruokajärjestelmien muutostarve on ilmeinen. Niistä pitää tehdä entistä kestävämpiä, kilpailukykyisempiä ja oikeudenmukaisempia. Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann korosti, että tämän mahdollistamiseksi on tärkeää rakentaa siltoja ilmasto-, terveys- ja ruoka-alan toimijoiden välille.
”Toisin kuin fossiilisista polttoaineista, ruoasta ei voida koskaan luopua. Ruoka on elämän edellytys”, Ellemann sanoi puhuessaan ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän tarpeesta.
UN Food Systems Coordination Hubin johtaja Stefanos Fotiou puhui pohjoismaisen paviljongin Food Systems Takeover -päivässä 10. joulukuuta ja piti tärkeänä sekä itse teemapäivää että lisähuomiota, jota ruokajärjestelmät olivat saaneet tässä ilmastokokouksessa. Pohjoismaat olivat olleet ensimmäisten joukossa osana muutosta.
”Tämä on toiseksi tärkein päivä, jonka olen koskaan kokenut COP-urallani. Tärkein oli päivä, jolloin Pariisin COP21-kokouksessa hyväksyttiin Pariisin ilmastosopimus. Uskon, että nyt luotua nostetta pitää jatkaa seuraavat pari kolme vuotta.”
Pohjoismaat uranuurtajina
Pohjoismainen yhteistyö on tuonut ruokajärjestelmiä ilmastokeskusteluun eri tavoin vuodesta 2017 lähtien ja viimeksi julkaisemalla uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset (NNR2023). Niissä luodaan vahva kytkös ihmisten ja maapallon terveyden välille.
”Jos ruokajärjestelmät mahdollistaisivat terveelliset ruokavaliot kaikille, voisimme säästää vuosittain 8 miljoonaa ihmishenkeä”, sanoi Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus COP28:n virallisessa oheistapahtumassa, joka keskittyi ruokaan, terveyteen ja ilmastotoimiin. Hän jatkoi toteamalla näin:
”Pohjoismaat ovat jo pitkään olleet uranuurtajia monien poliittisten läpimurtojen edistämisessä. Esimerkkinä on ilmaston ja ravitsemuksen kytkeminen toisiinsa.”
NNR2023 on avoimesti saatavissa oleva julkaisu, joka tarjoaa eri käyttöyhteyksiin soveltuvan toteutusmallin. Pohjoismaisessa yhteistyössä toivotaan, että suositukset hyödyttäisivät alueita, maita ja organisaatioita ympäri maailmaa.
Keskusteluista tekoihin
Ruokajärjestelmät ja terveys huomioitiin Dubain ilmastokokouksessa aivan uudella tavalla. Kokouksen virallisessa ohjelmassa oli historian ensimmäiset terveys- ja ruoka-aiheiset teemapäivät. Yhteensä 143 maata hyväksyi ilmastoa ja terveyttä käsittelevän COP28 UAE -julkilausuman, ja 134 maata hyväksyi COP28 UAE -julkilausuman ruoasta ja maataloudesta. Ruokajärjestelmät mainittiin lisäksi ensimmäistä kertaa kokouksen loppupäätelmissä. Tekemistä riittää vielä paljon, mutta poliittisten sitoumusten seuranta jatkuu COP29-kokoukseen saakka ja sen aikana.
”Terveellisiä ja kestäviä ruokavalioita ei voida taata kaikille, elleivät hallitukset ala tukea sitä, mitä ihmisten oikeasti halutaan syövän. Hallitusten omien suositusten tulisi lisäksi heijastua julkisiin hankintoihin ja veropolitiikkaan ja näkyä koko poliittisen keinovalikoiman yhteensovittamisena”, sanoi EAT-säätiön perustaja ja johtaja Gunhild Stordalen, joka puhui pohjoismaisen paviljongin korkean tason keskustelussa ”Food Systems & Healthy Diets for Climate Action”.
