Koulupudokkuuden vähentäminen vaatii sektorienvälistä yhteistyötä
Koulupudokkuuteen liittyvät haasteet ovat samankaltaisia kaikissa Pohjoismaissa, mutta jakamalla tietoa maiden tekemistä toimista ja saavutetuista tuloksista voidaan koulupudokkaiden määrää pienentää ja välttää henkilökohtaisia tragedioita.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Jorodd Asphjell korostaa, että on tärkeää ottaa opettajia, erityisopettajia ja psykologeja entistä aktiivisemmin mukaan koulupudokkuutta ehkäisevään työhön.
– Meidän on kohdistettava toimenpiteemme paremmin ja selvitettävä, missä niitä tarvitaan. Koulupudokkuuden vähentäminen edellyttää kattavaa kartoitusta, toteaa Asphjell.
Joka kymmenes nuori riskiryhmässä
Pohjoismaissa on tänä päivänä monia nuoria, joilla ei ole loppuun suoritettua lukio- tai ammattikoulutusta. Heidän kohdallaan työllistymisnäkymät ovat merkittävästi heikentyneet. Ilman työtä ja koulutusta ulkopuolelle jäämisen riski on suuri. Tilastot osoittavat, että nuorten kokemat mielenterveyden ongelmat lisääntyvät tällä hetkellä Pohjoismaissa. Lisäksi 9–12 prosenttia Pohjoismaiden nuorista on vaarassa joutua tilanteeseen, jossa he eivät käy työssä eivätkä opiskele. Yleisimmät syyt tähän ovat mielenterveysongelmat, nuoren kokema tarpeettomuuden tunne tai mihinkään kuulumattomuuden tunne.
– Meidän on panostettava tähän ryhmään. Tiedämme hyvin, että varhaiset toimet ovat kustannustehokkaita, kun taas myöhäiset toimet käyvät yleensä kalliiksi, Lidija Kolouh-Söderlund Pohjoismaisesta hyvinvointikeskuksesta kertoo.
– Ensisijainen syy koulupudokkuudelle on koulukiusaaminen. Toinen syy on pedagogisen tuen puute. Nuori ei yksinkertaisesti jaksa osallistua opetukseen, tilanne muuttuu stressaavaksi ja nuori jättäytyy pois, PlugIn-hankkeessa työskentelevä Anna Liljeström toteaa.
PlugIn-hanke on tavoittanut Ruotsissa 11 000 nuorta, jotka ovat vaarassa jäädä koulupudokkaiksi. Hankkeessa keskitytään jakamaan tietoa sekä tunnistamaan, kehittämään ja arvioimaan koulupudokkuuden vähentämiseksi tehtävässä työssä käytettäviä menetelmiä.
– On erityisen tärkeää luoda kouluihin osallistava ilmapiiri ja yrittää vaikuttaa institutionaalisiin tekijöihin. On selvää, että koulupudokkuus vähenee, mikäli keskitymme osallistamisen lisäämiseen ja koulukiusaamisen torjumiseen, Liljeström sanoo.
Nuorten ääntä kuultava
Seminaarin asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että koulupudokkuutta ehkäisevään työhön tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja että nuoria on kuultava koko ajan.
– Sektorienvälinen yhteistyö ja varhaiset toimet ovat kaiken a ja o koulupudokkuuden ehkäisemiseksi tehtävässä työssä. Meidän tulee Pohjoismaissa jatkaa kokemustenvaihtoa ja oppia toisiltamme. Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on, että kaikilla lapsilla tulee olla oikeus saada koulutusta. Siksi on jatkettava nuorten auttamista, jotta he löytäisivät takaisin koulutuksen pariin ja saisivat oikean suunnan elämälleen, valiokunnan puheenjohtaja Jorodd Asphjell toteaa.
