Lippulaivaraportin mukaan Pohjoismaiden väestö ikääntyy ennätysvauhtia

26.03.26 | Uutinen
Old woman sitting on bench next to a young girl.
Valokuvaaja
Mads Schmidt Rasmussen / norden.org
Pohjoismaiden väestö ikääntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin. Arvioiden mukaan lähes kaikissa Pohjoismaiden kunnissa on vuoteen 2045 mennessä ikääntyvä väestö, mikä lisää hyvinvointijärjestelmiin ja julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta. Nämä ovat keskeiset tulokset Pohjolan tilaa selvittävästä State of the Nordic Region 2026 -raportista.

State of the Nordic Region 2026 tarjoaa kattavan katsauksen väestörakenteen, työmarkkinoiden ja talouden kehitykseen. Raportissa yhdistellään tietoja, karttoja ja analyysejä ja tarkastellaan niiden pohjalta yhteisten suuntausten ilmenemistä eri maissa, alueilla ja kunnissa. Raportin on kehittänyt Nordregio, joka on pohjoismainen aluekehityksen ja -suunnittelun tutkimuslaitos.

Pohjoismaiden väestö ei ole koskaan ollut niin vanhaa kuin nyt – ja ikääntyminen kiihtyy. Samalla meillä on paljon opittavaa alueilta ja kunnilta, jotka ovat jo pitkään pyrkineet vastaamaan näihin haasteisiin.

Thomas Niedomysl, Nordregion tutkimusjohtaja

Hedelmällisyys historiallisen vähäistä

Väestön nopean ikääntymisen tärkeimpiä taustatekijöitä on kokonaishedelmällisyyden jatkuva lasku. Keskimääräinen lapsiluku naista kohti on kaikissa Pohjoismaissa selvästi alle nettouusiutumisluvun 2,1, joka on edellytys sille, että väestön koko säilyisi entisellään ilman siirtolaisuutta.

Pohjolan kokonaishedelmällisyysluvut vaihtelivat vuonna 2024 Suomen 1,25:stä Islannin 1,91:een. Tanska, Norja ja Ruotsi ovat 1,4:n tietämillä, kun taas Islannissa ja Grönlannissa luku on hieman korkeampi kuin suuremmissa Pohjoismaissa. Varsinkin miesten lapsettomuus yleistyy.

Hedelmällisyys on ollut laskussa noin vuodesta 2010 lähtien, eivätkä tutkimukset ole vielä kyenneet täysin selittämään kehitystä.

Thomas Niedomysl, Nordregion tutkimusjohtaja

Raportin kolme osa-aluetta

Väestönkehityssuuntausten lisäksi State of the Nordic Region 2026 -raportissa tarkastellaan myös työmarkkinoiden ja aluetalouksien kehitystä ympäri Pohjolaa. Siinä korostuvat siirtymät kohti korkean osaamistason työpaikkoja ja muuttuvia alueellisia kasvumalleja. Lisäksi raportissa tarkastellaan sitä, miten alueet reagoivat ulkoisiin paineisiin, kuten geopoliittiseen epävarmuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien vaatimusten kasvuun. Näin ollen se tarjoaa kattavan näkökulman Pohjoismaiden aluekehitystä muokkaaviin tekijöihin.

Raportissa korostetaan sekä väestön ikääntymisen kaltaisia yhteisiä haasteita että muutosten etenemiseen liittyviä alueellisia eroja. Tarjoamalla vertailevan näkökulman raportti tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa kaikkialla Pohjoismaissa.