”Kyllä” Pohjoismaiden yhteiselle sähköiselle tunnistukselle

01.11.17 | Uutinen
Anna-Maja Henriksson
Photographer
Johannes Jansson/norden.org
– Tämä on suuri päivä ja on hienoa, että olemme päässeet asiassa näin pitkälle. Uskon, että tästä tulee hyvin merkittävä asia monelle Pohjoismaiden kansalaiselle. Sen myötä tulevaisuudessa on helpompi asua, työskennellä ja opiskella ja hoitaa viranomaisasioita digitaalisesti eri puolilla Pohjolaa, toteaa keskiryhmän puolesta ehdotuksen esitellyt Anna-Maja Henriksson.

Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi tänään ehdotuksen Pohjoismaiden yhteisestä sähköisestä tunnistamisesta (e-ID). Sähköinen tunnistaminen mahdollistaa pankkipalvelujen käytön, työskentelyn, opiskelun ja kaupankäynnin yli rajojen, ja se on varsin helppo laajentaa yhteispohjoismaiseksi, kunhan vain poliittista tahtoa löytyy. Ja Henrikssonin mukaan sitä kyllä on.

– Pääministeri Sipilä antoi selkeän vastauksen. Hän sanoi: – Kyllä, hallitus jatkaa työtä asian parissa, ja se on lupaus Pohjoismaiden kansalaisille. Meillä on kaikki mahdollisuudet näyttää olevamme ensimmäisiä sähköisen tunnistamisen luomisessa Pohjoismaissa, Henriksson sanoo.

Pohjoismaiden neuvosto haluaa helpottaa asumista, opiskelemista ja elinkeinon harjoittamista Pohjoismaiden välillä. Sähköisen tunnistamisen (e-ID) monikansallinen käyttö ei edellytä yhteispohjoismaista henkilötunnusta. Edellytyksenä on vain se, että kansalaisen henkilöllisyys voidaan yhdistää kansalaista koskeviin maakohtaisiin perustietovarantoihin.
Perustietovarannoilla tarkoitetaan esimerkiksi väestörekistereitä, etuusrekistereitä ja eläkerekistereitä. Sähköinen tunnistaminen avaisi siis myös sellaisia ovia, joiden avaamiseen tarvitaan nyt oleskelumaan henkilötunnus.

Sähköisen tunnistamisen vastavuoroinen tunnustaminen Pohjoismaissa

Pohjoismaiden neuvoston valiokunta ehdottaa Pohjoismaiden hallituksille, että
• Pohjoismaissa otetaan käyttöön vastavuoroinen sähköinen tunnistaminen.
• Pohjoismaiden väestörekisteriviranomaiset tunnustavat toisessa Pohjoismaassa tehdyn kansalaisen tunnistamisen.
• varmistetaan, että Pohjoismaat tunnistavat ja tunnustavat toistensa sähköiset tunnistus- ja allekirjoitusjärjestelmät niin, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat toimia digitaalisessa ympäristössä, jossa kaikilla sektoreilla on yhteensopivat järjestelmät ja jossa yksittäinen kansalainen voi elää pohjoismaista arkea kokematta vaikeuksia henkilöllisyytensä todistamisessa.

Valiokunta ehdottaa myös yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa järjestettävää pyöreän pöydän keskustelua, johon kutsutaan pankkien ja elinkeinoelämän edustajia keskustelemaan henkilötunnuksen käytöstä sopimuksen solmimisen ehtona ja yhteispohjoismaisen sähköisen tunnistamisen mahdollisimman vaivattomasta käyttöönotosta.

Yksinkertainen ja edullinen ratkaisu

Jos Pohjoismaihin haluttaisiin yhteinen henkilötunnus, siitä syntyisi suuria kustannuksia ja paljon työtä, koska eri maiden tietojärjestelmät pitäisi sovittaa yhteen. Yhteisen henkilötunnusjärjestelmän kehittämistä huomattavasti helpompi ja huokeampi ratkaisu olisikin se, että Pohjoismaat koordinoivat sähköisen tunnistamisen kehitystyötä ja pyrkivät sähköisen tunnistamisen menetelmien yhteiskäyttöön.
Pohjoismaiden ei siten tarvitsisi kehittää uutta yhteispohjoismaista sähköistä tunnistamismenetelmää, vaan voitaisiin hyödyntää jo käytössä olevia maakohtaisia ratkaisuja. Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa todetaan jo nyt, että jäsenvaltioiden on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa myönnetyt sähköisen tunnistamisen menetelmät. Norjassa ja Ruotsissa onkin jo tehty onnistuneita yhteiskäyttöön liittyviä pilottitutkimuksia.

Mitä sähköinen tunnistaminen (e-ID) tarkoittaa?

Sähköinen tunnistaminen avaisi myös sellaisia ovia, joiden avaamiseen tarvitaan nyt oleskelumaan henkilötunnus.
Sähköistä tunnistamista käytetään nykyisin esimerkiksi verkkopankeissa ja julkisissa asiointipalveluissa. Sähköinen tunnistaminen mahdollistaa pankkipalvelujen käytön, työskentelyn, opiskelun ja kaupankäynnin yli rajojen, ja se on varsin helppo laajentaa yhteispohjoismaiseksi.
 – Meillä on maailman parhaisiin kuuluvia ratkaisuja, ja yhteistyötä tekemällä voimme luoda myös maailman parhaan monikansallisen järjestelmän, sanoo Norjan julkishallinnon ja sähköisen hallinnon viraston vanhempi erityisasiantuntija Tor Alvik.
 

Pohjoismaista kansalaisuutta koskevasta ehdotuksesta sähköiseen tunnistamiseen

Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän alkuperäinen ehdotus pohjoismaisesta kansalaisuudesta ja yhteispohjoismaisesta henkilötunnuksesta sai tänä vuonna paljon huomiota osakseen.

Työ voi viedä muutaman vuoden

Anna-Maja Henrikssonin mukaan on vaikeaa arvioida, milloin tarkalleen yhteispohjoismaisesta sähköisestä tunnistamisesta tulee totta, mutta hän toivoo, että Pohjoismaiden neuvosto voi muutaman vuoden päästä kokoontuessaan todeta, että ehdotus on saatu toteutettua.
– Aion pitää tässä asiassa silmällä hallituksia, sillä meidän on näytettävä, että Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä yhteiskuntiemme kehittämisessä. Meidän täytyy osoittaa, että ryhdymme sanoista tekoihin – ja että Pohjoismaiden neuvoston tekemät päätökset vaikuttavat kansalaisten arkeen.