Ministerit kaipaavat nuorten näkemyksiä harvaan asuttujen alueiden kehittämisestä

Etäisyys lähimpään ruokakauppaan, apteekkiin, kirjastoon tai kouluun kasvaa sitä mukaa, mitä lähempänä pohjoisia maarajoja suomalaiset ja ruotsalaiset asuvat ja mitä kauempana lännessä tanskalaiset asuvat Kööpenhaminasta.

Norjassa ei ole yhtä selkeitä maantieteellisiä eroja, mutta maaseutukuntien ja suurkaupunkien välinen ero on silti suuri. 

– Välttämättömiä palveluita tulisi olla saatavissa siellä, missä ihmiset asuvat. Koko Pohjolassa on nyt nähtävissä kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten palveluita kootaan palvelutoimistoihin ja miten uudet digitaaliset palvelut helpottavat maaseudun asukkaiden arkea. Ne tuovat ihmisille turvaa ja ovat edellytys sille, että ihmiset voivat asua haluamassaan paikassa, sanoo Norjan kunta- ja alueministeri Sigbjørn Gjelsvik. Hän toimi myös 10. toukokuuta pidetyn pohjoismaisen ministerikokouksen isäntänä.

Nyt Pohjoismaiden ministerit haluavat kuulla harvaan asuttujen alueiden nuorten näkemyksiä maaseudun kehittämisestä: mitä vaadittaisiin, jotta nuoret olisivat itse valmiit jäämään maalle asumaan ja työskentelemään?       

Ministerien keskustelua pohjusti uusi tutkimuskatsaus Pohjoismaiden maaseudun peruspalvelutarpeesta.

Ministerit olivat koonneet kokoukseen myös kansallisia esimerkkejä uusista tavoista, joilla voidaan turvata julkiset ja yksityiset palvelut ja lisätä siten väestön luottamusta maaseudulle investoimiseen sekä siellä asumiseen ja työskentelyyn.

Ruotsin maaseutuministeri Anna-Caren Sätherberg kertoi valtion palvelutoimistojen perustamisesta Ruotsin maaseudulle. Toimistojen tarkoituksena on tarjota maaseutuväestölle esimerkiksi Vakuutuskassan, Veroviraston ja Eläkeviraston palveluita.

Eri puolilla Ruotsia on 116 palvelutoimistoa, ja lisää on tulossa.

– Uskon vakaasti siihen, että valtion läsnäolo koko maassa on tärkeää yhteenkuuluvuuden, luottamuksen ja legitimiteetin kannalta, Anna-Caren Sätherberg sanoo. 

Tanska taas pyrkii siihen, että hyvinvointialojen ja korkea-asteen koulutusta olisi saatavilla entistä useammilla alueilla. Näin pyritään vastaamaan hoito- ja hoivahenkilöstön rekrytointiongelmiin maaseudulla ja saamaan yrityksille pätevää työvoimaa myös suurkaupunkialueiden ulkopuolella. 

Etätyötä tekevien määrän arvioidaan pysyvän korkeana myös pandemian jälkeen.

Pohjoismaisen Nordregio-tutkimuslaitoksen mukaan Pohjoismaissa piilee suuri etätyöpotentiaali: työtehtävistä 37 prosenttia (9,5 miljoonaa) voitaisiin hoitaa etänä. 

Monipaikkaisuuden eli monessa paikassa asumisen ja työskentelyn vahvistaminen tarjoaa sekin uusia näkökulmia maaseudun tarpeisiin ja kehittämiseen.

Esimerkiksi digiratkaisuista ei tule vain tapa parantaa maaseudun peruspalveluita, vaan niitä hyödyntämällä ihmiset voisivat myös opiskella ja tehdä etätyötä mökiltä käsin. 

Ministerit tutustuivat monipaikkaisuutta käsittelevään ensimmäiseen osaraporttiin, jonka he tilasivat Nordregiolta vuonna 2021. He keskustelivat siitä, miten Pohjola voisi tukea monipaikkaisuustrendiä ja luoda kestävää alueellista kasvua.