Monimuotoisuus lisää kannattavuutta

Norja toimii vuonna 2017 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana ja panostaa vahvasti työelämän tasa-arvokysymyksiin.

Helmikuun alussa pidetyssä kaksipäiväisessä konferenssissa keskusteltiin muun muassa segregoituneisiin työmarkkinoihin liittyvistä haasteista, vanhempainvapaan tasapuolisesta jakamisesta puolisoiden kesken, maahanmuuttajiin kohdistuvasta syrjinnästä sekä siitä, miten tyttöjä ja poikia tulee rohkaista hakeutumaan sukupuolelle epätyypillisille aloille.

Yhtään mitään ei tapahdu

Konferenssiin osallistui muun muassa elinkeinoelämän, yliopistomaailman ja ammattiyhdistysliikkeen edustajia. Mukana oli myös poliitikkoja, tutkijoita ja kansalaisjärjestöjä.

Paneelikeskustelun otsikko kuului ”Miten yhteiskunnan monimuotoisuus näkyy yritysten rekrytoinnissa?”. Petter Stordalen, Nordic Choice Hotels -hotelliketjun omistaja ja hallituksen puheenjohtaja ilmaisi turhautuneisuutensa siitä, että todellinen tasa-arvo työmarkkinoilla antaa yhä odottaa itseään.
– Yhtään mitään ei tapahdu. Yliopistot ovat täynnä osaavia ja koulutettuja naisia, mutta minne kaikki katoavat? Pelkään pahoin, että johtavassa asemassa olevat miehet eivät juuri monimuotoisuudesta ja tasa-arvokysymyksistä piittaa. Heillä olisi tosin hyvä syy tehdä niin, sillä lukuisat tutkimukset osoittavat, että nimenomaan monimuotoisuuteen panostaneet yritykset ovat hyvin kannattavia. Moni ehkä luulee, että Nordic Choice -hotellit toimivat monimuotoisuuden edistämiseksi muodon vuoksi. Siitä ei suinkaan ole kysymys. Me toimimme niin, koska siitä on hyötyä yritykselle, Stordalen toteaa.

Naiset enemmän osa-aikatyössä

Myös Norjan ammatillisen keskusjärjestön LO:n puheenjohtaja Gerd Kristiansen osallistui paneeliin ja nosti esiin
työmarkkinoiden jaon naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin. Se on tasa-arvoisen työelämän este.
– Naiset tekevät osa-aikatyötä paljon miehiä enemmän ja tienaavat vähemmän. Naisten eläke on pienempi kuin miesten samalla kun he yleensä kantavat suuremman vastuun sairaista perheenjäsenistä. Näihin epätasa-arvoisiin olosuhteisiin meidän tulee puuttua, jos tavoitteemme on tasa-arvoinen työelämä.

Lynn Roseberry, filosofian tohtori, kirjailija ja Kööpanhaminen kauppakorkeakoulun entinen lehtori, toi esiin sen, miten tärkeää on jakaa vanhempainvapaa tasapuolisesti puolisoiden kesken matkalla kohti tasa-arvoisia työmarkkinoita.
Kansainvälisiset vertailut osoittavat, että pohjoismaalaiset isät ovat vanhempainvapaalla enemmän kuin muissa maissa. Samalla kuitenkin Pohjoismaiden välillä on suuria eroja, ja vaikka tasa-arvo onkin ottanut edistysaskeleita, äideillä on edelleen päävastuu lastenhoidosta.

Gerd Kristiansenin mukaan Pohjoismaat ovat päässeet suhteellisen pitkälle mitä tulee tasa-arvoon työmarkkinoilla. Täyteen tasa-arvoon on silti vielä matkaa.
– Siksi tarvitsemme aktiivista tasa-arvopolitiikkaa, joka turvaa työn, perheen ja vapaa-ajan tasapainoisen yhdistelmän sekä naisille että miehille.

Mitä tasa-arvoiseen työelämään pääsemiseksi pitäisi tehdä konkreettisesti?

– Ensinnäkin meidän on oltava yhtä mieltä siitä, että työelämän tasa-arvo on yhteinen tavoitteeme. Jotta siihen päästäisiin, meidän tulee pyrkiä tasa-arvoiseen perhe-elämään, jossa työ ja hoitovastuu jakaantuvat tasapuolisesti puolisoiden kesken. Tarvitsemme perhepolitiikkaa, joka edistää tasa-arvoa perheissä, sanoo Gerd Kristiansen ja jatkaa:
– Myös yritysten tulee toimia järjestelmällisesti tasa-arvonäkökulman huomioimiseksi rekrytoinneissa ja työntekijöiden uramahdollisuuksia kartoitettaessa. Rekrytoinnissa punnittava osaaminen tulee ymmärtää laajemmin.

Myös Norjan yhdenvertaisuusvaltuutetun Hanne Bjurstømin mielestä rekrytointiprosessi on tärkeä peruspilari pyrkimyksissä kohti tasa-arvoista työelämää.

Miten tasa-arvoa voidaan edistää rekrytoinnin avulla?

– Hyvän rekrytointiprosessin tuloksena työnantaja valitsee pätevimmän hakijan ehdokkaan sukupuolesta, toimintakyvystä tai etnisestä taustasta riippumatta. Tällöin paras hakija saa työn eikä ketään syrjitä. Työnantajalla on vastuu siitä, että rekrytointi tapahtuu ammattimaisesti ja asianmukaisin perustein, Hanne Bjurstøm sanoo.

Millaisia haasteita näet työssäsi yhdenvertaisuusvaltuutettuna?

– Tutkimusten mukaan niillä hakijoilla, joilla on vierasperäinen nimi, on 25 prosenttia pienempi mahdollisuus päästä Norjassa työhaastatteluun. Me tiedämme, että kaikkia ei kohdella rekrytointiprosessissa tasaveroisesti. Kun rekrytoijien toiminta perustuu suurelta osin mutu-tuntumaan tai olettamuksiin, on riski suuri, että ehdokkaiden toissijaiset ominaisuudet painavat enemmän kuin tehtävän kannalta olennainen oaaminen ja tietotaito. Hyvä rekrytointiprosessi on tasa-arvoinen. 

Katse työelämään 

Konferenssissa keskusteltiin myös sektorienvälisen näkökulman huomioimisesta työmarkkinoilla. Oslon konferenssissa oli mukana myös Tukholman yliopiston taloushistorian professori Paulina de los Reyes. Hän kertoi omasta tutkimuksestaan otsikolla ”Minne maahanmuuttajanaiset sijoittuvat työmarkkinoilla?”
De los Reyes nosti esiin muun muassa sen, miten monenkirjava joukko ”maahanmuuttajanaiset” loppujen lopuksi ovat ja korosti sitä, että meidän tulee analysoida työmarkkinakokonaisuutta laajemmin kuin pelkkien työllistymislukujen valossa.
– Ruotsissa keskitytään todella paljon siihen, että maahanmuuttajat löytäisivät työtä. Työpaikka nähdään ”avaimena kotoutumiseen”.

Paulina de los Reyesin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että samalla meiltä jää huomiotta se, mitä työmarkkinoilla tällä hetkellä tapahtuu. Emme esimerkiksi kiinnitä huomiota näkymättömiin hierarkioihin, jotka luovat työelämään epätasa-arvoa. Kyse on työympäristöstä, perheen ja työn yhteensovittamisesta, palkkaepätasa-arvosta tai työelämän rasismista, syrjinnästä ja ahdisteluista.
– Kun vain tuijotamme työllistyneiden määrää, nämä tärkeät näkökulmat jäävät meiltä samalla huomiotta. Moni ei näe sitä, että työmarkkinat Ruotsissa ovat jakaantuneet erilaisiin ”leireihin". Naisilla ei ole ehkä töissä kollegoja, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Tai sitten työsuojelusääntöihin ei kiinnitetä työpaikalla huomiota.

Paulina de los Reyesin mukaan ihmiset voivat työskennellä samassa työpaikassa täysin erilaisin palkka- ja työehdoin. Poikkisektoraalisen näkökulman avulla näemme sen, miten luokkaerot, ikä, etninen tausta ja sukupuoli luovat hierarkioita ja asettavat meidät epätasa-arvoiseen asemaan.

– Tutkimus osoittaa, että etnisyyteen, luokkaan ja sukupuoleen liityvät käsitykset kulkevat käsi kädessä käytännön tekojen kanssa, joiden myötä joidenkin ihmisten täytyy hyväksyä heikommat ehdot, sietää panettelua ja olla kiitollisia oikeuksista, jotka ovat itsestäänselviä. Poikkisektoraalinen näkökulma auttaa meitä näkemään, että nämä käsitykset vaikuttavat työpaikan hierarkiaan ja työntekijöiden mahdollisuuksiin hyödyntää potentiaaliaan täysimittaisesti. Jos tavoitteenamme on tasa-arvoinen ja -veroinen työelämä, meidän täytyy muuttaa työelämän rakenteita ja näkymättömiä hierarkioita, jotka estävät ihmisten tasaveroisen kohtelun, Paulina de los Reyes tiivisti lopuksi.