Pääsihteerin blogi: Mitä leivän hinnalla saa?

Minulta kysytään aina välillä, mitä hyötyä pohjoismaisesta yhteistyöstä oikeastaan on. Sehän maksaa kuitenkin viitisen euroa vuodessa asukasta kohden, eli saman verran kuin artesaanileipä. Mitä vastinetta näille rahoille saadaan? Vastaan kysyjille, että pohjoismainen yhteistyö luo ihmisille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle tärkeää lisäarvoa ja että sen arvo on paljon suurempi kuin viisi euroa.

Ensinnäkin pohjoismainen yhteistyö edistää terveyttä ja pelastaa henkiä. Pohjoismainen Avaimenreikä-ravitsemusmerkintä (Nyckelhålet) auttaa kuluttajia valitsemaan terveellistä ruokaa, jossa on tavallista vähemmän suolaa ja sokeria, enemmän täysjyvää ja kuitua sekä vähemmän tai terveellisempää rasvaa. Kun valitset kaupassa Avaimenreikämerkin saaneita tuotteita, terveellisen elämän eläminen on vähän helpompaa. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Scandiatransplant-elinsiirtojärjestelmän kautta vaihdetaan vuosittain elimiä Pohjoismaiden ja nyt myös Viron välillä. Järjestelmä on saanut perustamisestaan lähtien ajoittain tukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta, ja tuemme myös nyt vietettävää merkkivuotta.

Pohjoismaalaiset liikkuvat naapurimaasta toiseen enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Kun Pohjoismaiden hallitukset päättivät 1950-luvulla yhteisten työmarkkinoiden perustamisesta ja passivapaudesta, jopa miljoonat pohjoismaalaiset ovat sittemmin muuttaneet toiseen Pohjoismaahan töihin tai opiskelemaan. Tämä liikkuvuus ei ole syntynyt itsestään. Se on osin tulosta pohjoismaisista erityissopimuksista, joista voidaan mainita sopimus pääsystä korkeampaan koulutukseen. Sopimus antaa laajat mahdollisuudet opiskella ja suorittaa tutkintoja toisen Pohjoismaan oppilaitoksissa. Pohjoismainen yhteistyö edistää liikkuvuutta myös muuten kuin sopimusten avulla. Maat tekevät tiivistä yhteistyötä niin sanotun sähköisen henkilötunnuksen kehittämiseksi. Se perustuu kansalliseen henkilötunnukseen ja helpottaa lähitulevaisuudessa ihmisten ja yritysten rajat ylittävää digitaalista liikkuvuutta. Pohjoismainen yhteistyö tukee lisäksi erilaisia vaihto-ohjelmia, joista osassa ovat mukana myös Baltian maat. Vaihto-ohjelmia hyödyntävät tuhannet ihmiset joka vuosi.

Ympäristöalalla yhteistyö pyrkii luomaan ekologisesti kestävää yhteiskuntaa monilla keskeisillä osa-alueilla. Pohjoismaat tekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen, biodiversiteettisopimuksen, kaukokulkeutumissopimuksen, EU:n kemikaalidirektiivin ja muiden keskeisten ympäristö- ja ilmastodirektiivien noudattamiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että ilman pohjoismaista yhteistyötä maailma olisi edennyt ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa nykyistä hitaammin. Pohjoismainen ympäristöyhteistyö ei kuitenkaan rajoitu vain kansainvälisiin sopimuksiin, vaan se näkyy myös ruokakaupassa asioidessa. Virallinen pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki perustettiin vuonna 1989, koska Pohjoismaiden ministerineuvosto halusi auttaa kuluttajia tekemään hyviä ympäristövalintoja. Kaikki alkoi paperista ja paristoista, mutta nykyisin Joutsenmerkki on yli kymmenellätuhannella tavaralla ja palvelulla. Huomiota ansaitsee myös pohjoismainen sähkömarkkinayhteistyö, joka takaa vakaat, turvalliset ja kilpailukykyiset sähköntoimitukset ja helpottaa uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Pohjoismaisia näkökohtia liittyy siis jopa lampun sytyttämiseen tai kahvinkeittimen kytkemiseen päälle. Paras esimerkki siitä, miten pohjoismainen yhteistyö edistää pitkän aikavälin kestävää kehitystä, on kuitenkin Pohjoismainen geenivarakeskus NordGen. Se tunnetaan varsinkin Huippuvuorilla sijaitsevasta kansainvälisestä siemenvarastosta, joka toimii ihmiskunnan ”varmuuskopiona” pahimman varalta.

Pohjoismainen yhteistyö tuottaa valtion kassaan myös tuloja. Pohjoismaiden valtiovarainministerit solmivat kymmenen vuotta sitten verotietojen vaihtosopimukset noin 40 maan kanssa, joihin oli aiemmin tavattu siirtää pääomia kotimaan verojen kiertämiseksi. Ruotsin Verovirasto arvioi, että sopimukset ovat poikineet yksistään Ruotsille 1,7 miljardin kruunun verotulot. Vastaavista luvuista on raportoinut Norja.

Yhteistyö on niin ikään hyödyllistä elinkeinoelämälle. Tästä voidaan mainita esimerkkinä yhteispohjoismaisten Nordic Innovation House -vientiedustustojen perustaminen ympäri maailmaa. Ne vahvistavat startup-yritysten vientimahdollisuuksia sekä edistävät osaajien ja pääomien houkuttelua. Ensimmäinen pohjoismainen innovaatiotalo avattiin Piilaaksoon vuonna 2015. Siitä on tullut niin suuri menestys, että se pyörii nykyisin ilman pohjoismaisia tukia. Vuoden 2015 jälkeen innovaatiotaloja on perustettu myös New Yorkiin ja Singaporeen. Viimeisin lisäys on Hongkongin-talo, joka avautui marraskuussa 2018.

Yhteistyö tuo Pohjoismaille myös muunlaista huomiota, jota maat voivat hyödyntää. Pohjoismaiden brändi on vahva, ja maat hyödyntävät sitä yhä enemmän yhteisessä profiloinnissa ja markkinoinnissa. Esimerkiksi Lontoon Southbank Centressä vuonna 2017 toteutettu ”Nordic Matters” oli todennäköisesti kaikkien aikojen suurin panostus pohjoismaisen kulttuurin ja pohjoismaisten ideoiden esittelyyn maailmalla. Kävijöitä kertyi yli kolme miljoonaa, ja he saivat lähituntumaa Pohjoismaiden kulttuuriin, arvoihin ja yhteiskuntamalliin.

Pohjoismaiden tavoitteena on myös tehdä Pohjolasta hyvä asuinpaikka kaikille pohjoismaalaisille. Esimerkiksi pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea NORDBUK edistää huono-osaisten pohjoismaisten lasten ja nuorten osallisuutta.

Tässä oli vain muutamia esimerkkejä siitä, miten Pohjoismaat luovat yhteistyöllä lisäarvoa ja tärkeitä tuloksia. Tavoitteena ei ole ainoastaan lisätä taloudellista vaurautta, vaikka niinkin tapahtuu. Yhtä olennaista on se, että yhteistyö rikastaa yksilöä ja koko yhteiskuntaa. Yhteistyön arvoa ei voida laskea euroina tai kruunuina, mutta se on joka tapauksessa suurempi kuin leipäpaketin hinta. Ilman pohjoismaista yhteistyötä me kaikki olisimme monin tavoin nykyistä köyhempiä.