Pohjoismaat kestävän kehityksen asialla
Näin voidaan tiivistää keskustelut, joita käytiin pohjoismaisen yhteistyön teemapäivänä Ruotsin Almedalenin politiikkaviikolla. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen pohjoismainen yhteistyöministeri Veronica Thörnroos oli kutsunut paikalle pohjoismaisen ministerikollegansa Annika Olsenin Färsaarilta sekä pohjoismaisen yhteistyökomitean jäsenen Jørgen S. Søndergaardin Grönlannista keskustelemaan Pohjoismaiden EU-suhteista.
Meitä pohjoismaalaisia yhdistää vahvasti historiallinen ja kulttuurinen perintö, joka tekee myös yhteistyöstä helppoa. Samalla meillä on erittäin tärkeä kansainvälinen rooli.Tasapainottelua
Ruotsalaisvoittoiselle yleisölle tilaisuus oli opettavainen. Keskustelusta ilmeni, että vain osa Pohjoismaista (Suomi, Ruotsi ja Tanska) on EU:n täysivaltaisia jäseniä. Tanskaan kuuluvilla Grönlannilla ja Färsaarilla taas on kummallakin erilainen suhde EU:hun. Yleisesti voidaan todeta, että Färsaaret on EU-yhteistyön ulkopuolella muuten paitsi suhteessa Euroopan markkinoiden kehitykseen. Grönlannilla taas on unionin kanssa joitakin sopimuksia, ja Ahvenanmaa on mukana yhteistyössä emämaansa Suomen tavoin.
Niiden kaikkien pitää siis ottaa huomioon paitsi oma itsehallintoalueensa myös emämaa ja EU.
– Tasapainottelu voi olla vaikeaa ja syödä aikaa, mutta samalla se on hedelmällistä, keskustelijat totesivat. Monesti keskustelussa päästään tavallista syvemmälle, kun osapuolia on useita.
Osa EU:ta
Yhtenä päätelmänä oli, että pohjoismainen yhteistyö sai kimmokkeensa Euroopan tapahtumista jo kauan ennen EU:ta ja että se aina tulee olemaan vuorovaikutuksessa EU:n ja muun maailman kanssa. Keskusteluun tuli myöhemmin mukaan myös Ruotsin valtiosihteeri Maja Fjaestad, joka korosti pohjoismaisen yhteistyön kansainvälistä panosta.
– Meitä pohjoismaalaisia yhdistää vahvasti historiallinen ja kulttuurinen perintö, joka tekee myös yhteistyöstä helppoa. Samalla meillä on erittäin tärkeä kansainvälinen rooli, hän totesi.
Kestävää kehitystä
Monissa Almedalenin pohjoismaisen päivän keskusteluissa käsiteltiin myös kestävää kehitystä esimerkiksi muodin, kaupunkisuunnittelun ja Itämereen päätyvän muovijätteen näkökulmasta. Muotikeskusteluun osallistuivat muiden muassa H&M:n kestävän kehityksen johtaja Anna Gedda sekä Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan ruotsalaisjäsen Annika Engblom (M). Itämeren tilaa koskenutta keskustelua edelsi tv-toimittaja Folke Rydénin dokumentin "Mikroplaster förstör vårt Östersjön" (Mikromuovit Itämeren tuhoajina) ensi-ilta.
Saastumisongelmaan puuttui myös Ahvenanmaan pohjoismainen yhteistyöministeri Veronica Thörnroos:
– Itämeri on meille kaikki kaikessa. Jos kestävä kehitys unohdettaisiin politiikassa, se olisi loppu meille ahvenanmaalaisille.
