Suomen ja islannin kielen asema käsittelyyn Pohjoismaiden neuvoston istunnossa

Kielikeskustelun keskiössä on Pohjoismaiden neuvoston työjärjestyksen 74. pykälä. Siinä säädetään näin: ”Pohjoismaiden kieliä pidetään yhdenvertaisina neuvoston kokouksissa. Työkielet ovat norja, ruotsi ja tanska. Tarvittaessa järjestetään tulkkaus suomeksi ja suomesta sekä islanniksi ja islannista. Tärkeät asiakirjat on käännettävä Pohjoismaiden kielille.”

Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhteistyön kokousasiakirjat laaditaan ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi ja että Pohjoismaiden neuvoston koko sihteeristöhenkilökunnan edellytetään puhuvan ja kirjoittavan sujuvasti jotakin näistä kielistä. Osa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisesta kokousmateriaalista käännetään suomeen ja islantiin, mutta ei kaikkea. Kaikissa Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksissa on mahdollisuus suomen ja islannin simultaanitulkkaukseen.

Suomalaiset ja islantilaiset parlamentaarikot ovat sitä mieltä, että kielten yhdenvertaisuutta koskeva kohta ei täyty.
– Haluamme suomelle ja islannille saman aseman kuin mikä ruotsilla, norjalla ja tanskalla on, sanoo kansanedustaja Juho Eerola. Hän on Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti ja yksi muutosehdotuksen alullepanijoista.

Pohjoismaiden neuvoston Islannin-valtuuskunnan puheenjohtaja Valgerður Gunnarsdóttir on samaa mieltä.
– Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja periaatteesta. Meidän on voitava osallistua yhteistyöhön samoilla ehdoilla kuin skandinaavisen kielialueiden parlamentaarikot.

Asiaa on valmisteltu Pohjoismaiden neuvoston eri elimissä kuluneena vuonna, ja myös kansalliset valiokunnat ovat antaneet lausuntonsa muutosehdotuksesta. 

Perusteellisen valmistelun jälkeen pöydällä on kaksi vaihtoehtoista mallia, joista 87 pohjoismaista parlamentaarikkoa äänestää Helsingin-istunnossa ensi viikolla. Ehdotuksista toinen on suomalaisten ja islantilaisten alkuperäisehdotus, jonka mukaan 74. pykälä tulisi kirjoittaa uudelleen ja suomelle ja islannille tulisi antaa pohjoismaisessa yhteistyössä sama asema kuin ruotsille, norjalle ja tanskalle.

Toinen ehdotus taas on kompromissi, joka parantaa suomen ja islannin asemaa yhteistyössä ilman, että työjärjestystä muutettaisiin. Ehdotuksen mukaan muun muassa jäsenehdotuksia voisi jatkossa tehdä myös suomeksi ja islanniksi, kaikki pöytäkirjat käännettäisiin molemmille kielille, ja myös suuri osa kokousasiakirjoista olisi saatavissa kaikilla kielillä.

Suomalais-islantilainen ehdotus sai kansallisten lausuntovastausten perusteella tukea lähinnä suomalaisilta ja islantilaisilta parlamentaarikoilta.

Juho Eerola ei halua spekuloida istuntoäänestyksen lopputuloksella. Vastakkain on siis kaksi uudistusehdotusta. Kolmantena vaihtoehtona on se, että neuvoston kielikäytäntöä ei muuteta millään tavoin. Eerola on kuitenkin optimistinen.

– Pidämme muokattua ehdotustamme realistisena ja hyvänä, ja sen luulisi saavan tukea muilta mailta. Ehdotukseen on muun muassa lisätty muotoilu, jonka mukaan uudistus ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia ensimmäisten viiden vuoden aikana.

Ratkaiseva äänestys pidetään 2. marraskuuta.