Tutkimushuippukokous ja tuleva pohjoismainen koulutusyhteistyö
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto aloitti kokouksessa keskustelun pohjoismaisen koulutusyhteistyön tulevaisuudesta. Keskustelua pohjusti raportti, jonka on laatinut korkean tason työryhmä: Ruotsin entinen lukio- ja aikuiskoulutusministeri Aida Hadzialic, Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson sekä Norjan osaamisministeriön ministeriöneuvos Petter Skarheim.
Ryhmä esitteli kokouksessa suosituksensa, joilla on seuraavat pääotsikot: ministerikokoukset ja yhteistyöprosessit, yhteispohjoismaiset koulutus- ja työmarkkinat, yhteinen osaamispohja, digitaaliset pohjoismaiset koulutusalustat, yliopistoyhteistyö, innovointi ja tutkijakoulutus sekä pohjoismainen identiteetti ja sivistys.
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto pohti suosituksia alustavasti, mutta konkreettinen seuranta tapahtuu vuoden 2018 ensimmäisessä ministerikokouksessa puheenjohtajamaa Ruotsin alaisuudessa.
Tämän vuoden puheenjohtajamaa Norja järjesti ministerikokouksen jälkeen huippukokouksen tulevasta pohjoismaisesta tutkimusyhteistyöstä. Kokoukseen oli kutsuttu Pohjoismaiden, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin tutkimusrahoituselinten johtajat (NordHorcs) sekä pohjoismaisen yliopistoyhteistyön (NUS) ja NordForskin johto. Ministerien ja johtajien välisissä keskusteluissa korostettiin pohjoismaisen tutkimusyhteistyön tärkeyttä. Lisäksi tähdennettiin, että maiden tulisi tehdä nykyistäkin laajempaa yhteistyötä muun muassa digitalisaatioon, eScienceen, avoimeen tieteeseen ja Open Access -julkisemiseen liittyvissä asioissa.
Huippukokouksen pohdintojen seurannasta vastaa niin ikään vuoden 2018 puheenjohtajamaa Ruotsi.
