Pohjoismaiden neuvosto koolla ympäri Pohjolaa

Pohjoismaiden neuvostolla on vuodessa kuusi varsinaista kokousta, jotka järjestetään yleensä Pohjoismaiden pääkaupungeissa ja joihin kokoontuvat kaikki neuvoston jäsenet. Kesäkokoukset taas ovat luonteeltaan erilaisia. Niissä neuvoston valiokunnat kokoontuvat eri puolilla Pohjolaa, ja poliitikot pääsevät näkemään alueen muita osia ja syventämään tietämystään paikallisyhteisöjen elämästä. Tavoitteena on antaa poliitikoille parempi käsitys Pohjolan eri osien haasteista, mahdollisuuksista ja elinoloista. Samalla valmistellaan syksyn istuntoa edeltävää poliittista työtä käsittelemällä ehdotuksia, suosituksia ja muita ajankohtaisia asioita. 

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kesäkokous siirrettiin aiemmin tänä vuonna Rovaniemeltä Nuukiin, sillä puheenjohtajisto halusi osoittaa solidaarisuutta Grönlantia kohtaan. Nyt pidetyn kokouksen yhteydessä Pohjoismaiden neuvoston presidentti Ville Väyrynen osallistui Grönlannin kansallispäivän viettoon ja tapasi edustajia maakuntapäiviltä (inatsisartut), terveysalalta sekä Kanadan Grönlannin-edustustosta. Sääolosuhteiden vuoksi osa puheenjohtajistosta joutui osallistumaan kokoukseen etäyhteyden kautta, mutta Nuukin-ohjelma toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Puheenjohtajisto keskusteli muun muassa uuden pohjoismaisen yhteiskuntaturvallisuusstrategian valmistelusta sekä tapasi Grönlannin viranomaisia ja yhteiskunnallisia toimijoita keskustellakseen arktisesta turvallisuudesta, siviilivalmiudesta, lasten oikeuksista ja yhteiskunnallisesta kriisinkestävyydestä. Keskusteluissa korostettiin, että Pohjoismaiden turvallisuus on paljon muutakin kuin pelkkää sotilaallista puolustusta, ja näin linjataan myös kokonaisturvallisuutta painottavassa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelmassa. Grönlannin-vierailu vahvisti samalla sen, miten tärkeää on tehdä tiivistä pohjoismaista yhteistyötä ja seistä yhtenä rintamana Grönlannin kanssa tänä geopoliittisen epävakauden aikana.

Paikallinen ruoka, elintarvikehuolto ja kestävä kehitys olivat keskiössä, kun Kestävä Pohjola -valiokunta piti kesäkokouksensa Maarianhaminassa. Vaikka Ahvenanmaa on pieni alue, sillä on huomattavan maatalouden ansiosta iso rooli Suomen elintarvikehuollossa. Ahvenanmaa tunnetaan myös paikkana, jossa suositaan paikallisia tuotteita. Valiokunta vieraili siksi muun muassa Ahvenanmaan puutarhat -osuuskunnassa (ÅTH), Grannas äppelillä, Taffelilla sekä maatiloilla ja ravintoloissa, jotka esittelivät paikallista ruoantuotantoa. Vierailut valottivat sitä, miten kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja sovelletaan käytännössä. Osallistujat pääsivät muun muassa näkemään, kuinka kasvihuoneita lämmitetään merilämmön avulla ja kuinka hedelmien ja vihannesten jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö varastoidaan kallioon talvella hyödynnettäväksi.

Miten voidaan varmistaa paras mahdollinen hyvinvointi asuinpaikasta riippumatta? Tähän syvennyttiin Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan kesäkokouksessa Ruotsin Storumanissa. Vaikka maaseudun asukasluku on pienempi kuin kaupunkien, ihmisten tarpeet ovat samat. Toimivien hyvinvointipalvelujen takaaminen edellyttää uudenlaista ajattelua, poliittisia priorisointeja ja paikallista sitoutumista. Storumanin-vierailu osoitti, että digitalisaatiosta on tullut tässä tärkeä osaratkaisu – digitaaliset itsemittauspisteet ja uusi teknologia mahdollistavat tasapuolisen hoitoonpääsyn, vaikka etäisyys lähimpään sairaalaan olisi suuri.

Miten elämistä, työskentelyä ja yrittämistä voidaan helpottaa Pohjolassa yli maarajojen? Tätä pohdittiin Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kesäkokouksessa Tukholmassa. Valiokunta keskusteli Ruotsin keskuspankin kanssa siitä, miten kansalaisten ja yritysten rajat ylittäviä tilisiirtoja voitaisiin nopeuttaa ja hintoja kohtuullistaa. Kokouksessa vieraili myös Tanskan, Norjan ja Suomen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajia, jotka kertoivat pohjoismaisten asioiden kiinnostavuuden kasvaneen sitä mukaa, kun turvallisuuspoliittiset ja taloudelliset haasteet ovat tehneet Pohjoismaiden välisestä yhteistyöstä tärkeämpää.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta piti kesäkokouksensa Skagenissa, jossa se käsitteli muun muassa jäsenehdotuksen nuorten medialukutaidon vahvistamisesta Pohjolassa. Kokousohjelmassa oli myös tapaamisia, joissa käsiteltiin kirjastoyhteistyötä, digitalisaatiota sekä pohjoismaisen elokuva- ja televisioalan haasteita kansainvälisten suoratoistopalvelujen puristuksessa. Vierailut Skagenin taidemuseoon, MARTEC-keskukseen ja Tolne Efterskole -sisäoppilaitokseen antoivat valiokunnalle käsityksen siitä, miten kulttuuri, koulutus ja osaaminen edistävät paikallisyhteisöjen häiriönsietokykyä ja tekevät Pohjolasta entistä vahvemman. Olikin osuvaa, että Skagenissa kokoontui nimenomaan osaamis- ja kulttuurivaliokunta – onhan Skagen paikka, johon pohjoismainen taide, kulttuuri ja yhteisöllisyys ovat jättäneet pysyviä jälkiä muun muassa ”Skagenin maalareina” tunnetun taiteilijayhteisön (Skagenmalerne) kautta. Kesäkokouksen päätteeksi valiokunta osallistui Skagenin paikalliseen juhannusjuhlaan.