Uusi turvallisuustilanne Pohjoismaiden neuvoston kokousten aiheena

Pohjoismaiden neuvoston viisi puolueryhmää, neljä valiokuntaa ja puheenjohtajisto ovat koolla Ruotsin valtiopäivillä Tukholmassa 23.–24. tammikuuta. Valiokunnat käsittelevät kokouksissaan Pohjoismaiden neuvoston jäsenten tekemiä jäsenehdotuksia, jotka koskevat eri alojen pohjoismaisen yhteistyön syventämistä.

Monista jäsenehdotuksista välittyy uusi tilanne, joka on syntynyt Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja Naton tulevasta laajentumisesta koko Pohjolaan.

Puheenjohtajisto keskustelee kokouksessaan siitä, tulisiko Pohjoismaiden neuvoston perustana olevaa Helsingin sopimusta päivittää. Sopimuksen halutaan heijastelevan paremmin nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta, jossa Euroopassa käydään sotaa ja koko Pohjola on pian Natossa. Nykyisessä sopimuksessa ei mainita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, josta on tullut yksi Pohjoismaiden neuvoston tärkeimmistä kysymyksistä.

Helsingin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1962, ja sitä tarkistettiin viimeksi vuonna 1995. Sen jälkeen Pohjolassa, Euroopassa ja maailmalla on koettu suuria muutoksia.

Helsingin sopimuksen mahdollinen päivittäminen on aiheena myös Pohjoismaiden neuvoston yhteisessä seminaarissa tiistaina. Seminaarin tarkoituksena on käydä alustavia keskusteluja sopimuksen tarkistamisesta.

Puheenjohtajisto ottaa käsittelyyn myös ehdotuksen, jonka mukaan Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston asemaa tulisi tarkastella suhteessa pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Pohjoismaiden yhteisestä turvallisuudesta ja puolustuksesta tulisi lisäksi laatia ”Stoltenberg II -raportti”. Toiveissa on yhteispohjoismainen selvitys nykyisestä turvallisuustilanteesta ja pohjoismaisen turvallisuusyhteistyön tiivistämismahdollisuuksista.

Puheenjohtajiston kokoukseen osallistuu myös Islannin pohjoismainen yhteistyöministeri Guðmundur Ingi Guðbrandsson. Syynä on se, että ministeri ja Pohjoismaiden neuvosto aloittavat nyt keskustelut Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 budjetista. Tavoitteena on esitellä yhteinen budjettikompromissi kesäkuussa 2023.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta käsittelee omassa kokouksessaan Pohjoismaiden kansanopistojen välisen yhteistyön edistämistä sekä ehdotusta, jonka mukaan julkisen liikenteen opiskelija-alennuksen tulisi olla voimassa koko Pohjolassa.

Kestävä Pohjola -valiokunnan käsittelyssä taas on ehdotus yhteispohjoismaisesta panostuksesta elintarvikehuoltovarmuuteen. Ehdotuksen mukaan viime vuosien kriisit osoittavat sen, että elintarvikehuoltoa ja omavaraisuusastetta on parannettava. Jos Pohjoismaat haluavat selvitä ilmastonmuutoksesta, niiden on lisättävä yhteistyötä.