1991 Nils-Aslak Valkeapää, Saamelainen kielialue: Beaivi, áhčážan
Tietoa kirjailijasta
Nils Aslak Valkeapää oli kansainvälisesti aktiivinen saamelainen kulttuuripersoona. Hän varttui poronhoitajaperheessä ja opiskeli opettajaksi, mutta saamelaiskulttuurin levittäminen tuli hänelle vähitellen yhä tärkeämmäksi. Joikuja, runoja, lauluja, kuvataidetta, elokuvamusiikkia, poliittisia kirjoituksia – hänen lyyrassaan oli monta kieltä, tai oikeammin: hänen rummussaan oli paljon merkkejä. Hänen kotikylänsä oli Pättikkä (saameksi Beahttet) Suomen ja Ruotsin rajalla. Hän kertoi tuntevansa itsensä usein yksinäiseksi suurkaupungeissa, muttei koskaan kotonaan tuntureiden ja tuulten, jokien ja lintujen keskellä.
Tietoa palkitusta teoksesta
Aurinko, isäni on saamen kansan eepos. Kuvan ja runon keinoin se kertoo historiaa varhaisimpien kalliopiirrosten ajoista saamelaisten nykyisyyteen saakka. Samalla kirja voidaan lukea sisäisenä matkana saamelaisten kulttuuritietoisuuteen, sen tiiviiseen yhteyteen luonnon ja perinteiden kanssa. Kirja huokuu oikeutettua ylpeyttä omasta ikiaikaisesta perinnöstä, mutta samalla se tavoittelee modernin urbanisoituneen maailman ymmärtämystä. On yleisesti tunnustettu, että Aurinko, isäni on ollut tärkeä innoituksen lähde lukuisille nuorille saamelaistaiteilijoille.
Beaivi, áhčážan (Aurinko, isäni)
Kustantaja: DAT
Ilmestymisvuosi: 1988
Palkintolautakunnan perustelu
"Kirjailija on luonut teoksen, jossa menneisyys ja nykyisyys sekä dokumentti ja fiktio yhdistyvät totutusta poikkeavasti ja luovasti. Kirja kuvaa saamelaisten kulttuurihistoriaa ja osoittaa lukijoille saamen kielen rikkaudet. Sanojen kaksi- ja monimerkityksinen sisältö innostaa lukijaa pohtimaan, valaa saamelaisiin kielellistä uskoa ja ylpeyttä sekä rikkoo kaiken pinnallisen kielenkäytön rajoja."