Geologian professori Minik Rosing – Grönlanti

Minik Rosing saa ehdokkuuden visionäärisestä ja tutkimukseen perustuvasta työstään, joka on keskittynyt glasiaaliseen eli jäätikkösyntyiseen kivijauheeseen. Kyseessä on luontopohjainen ilmastoteknologia, jonka avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä maailmanlaajuisesti ja parantaa samalla ruokaturvaa maailman haavoittuvimmilla alueilla.  

Minik Rosing on osoittanut, miten Grönlannin mannerjään alla luonnostaan esiintyvää hienojakoista ja mineraalipitoista kivijauhetta voidaan hyödyntää niin sanotussa tehostetussa rapautumisessa. Kun glasiaalista kivijauhetta levitetään maatalousmaahan, se reagoi kemiallisesti ilmakehän hiilidioksidin kanssa. Tämä luonnollinen prosessi sitoo hiilidioksidia maaperään ja estää sitä palaamasta ilmakehään kasvihuonekaasuna. Kokeet osoittavat, että yksi tonni glasiaalista kivijauhetta voi sitoa jopa 14,5 kiloa hiilidioksidia. Levittämällä sitä yhdelle hehtaarille voidaan siis vähentää ilmakehän hiilidioksidia jopa 728 kiloa. 

Ilmastovaikutuksen lisäksi glasiaalinen kivijauhe edistää maatalousmaan satoisuutta erityisesti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, joilla maaperä on usein huuhtoutunutta ja niukkaravinteista. Ghanassa tehdyissä kokeissa saatiin jopa 35 prosenttia suurimpia maissisatoja, mikä tekee teknologiasta erityisen merkittävän ruokaturvaltaan heikoilla alueilla. 

Hanke on paitsi tieteellinen läpimurto myös käytännönläheinen ratkaisu, joka voi innostaa kansalaisyhteiskuntaa, maanviljelijöitä ja poliittisia päättäjiä maailmanlaajuisesti. Sillä on myös ainutlaatuinen skaalautumispotentiaali, sillä glasiaalista kivijauhetta syntyy Grönlannissa luontaisesti paljon suurempia määriä kuin mitä voidaan hyödyntää. Teknologia ei myöskään vaadi keinotekoisia prosesseja, vaan ainoastaan kuljetusta, paikallista sitoutumista ja tiedon jakamista. Tällä tavoin Minik Rosingin työssä yhdistyvät luonnon kestävä käyttö ja globaali vaikuttavuus. 

Minik Rosingin hanke on konkreettinen esimerkki siitä, miten pohjoismaisella tutkimuksella ja pohjoismaisilla luonnonvaroilla voidaan luoda ratkaisuja, jotka sitouttavat kansalaisyhteiskuntaa, torjuvat ilmastokriisiä ja edistävät globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita. Minik Rosing osoittaa, että Grönlanti, jota usein pidetään ilmastokriisin vaikutusten symbolina, voi olla avaintekijä myös ratkaisujen löytämisessä. 

Minik Rosingin vahva pohjoismainen lähtökohta, työn dokumentoidut ilmastovaikutukset ja kansainvälinen näkökulma tekevät hänestä oivallisen ehdokkaan Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2025 ympäristöpalkinnon saajaksi.