Ulf Stark & Linda Bondestam (kuv.)

Djur som ingen sett utom vi
Ulf Stark & Linda Bondestam (kuv.): Djur som ingen sett utom vi (Ennen näkymättömiä eläimiä). Runokokoelma, Berghs Förlag, 2016.

Tummanpunaisten taivaiden ja syvän sinivihreiden metsien sekä merien ja vuorten täyttämissä värikkäissä kuvissa asustaa eläimiä, jotka ovat ennen näkymättömiä kaikille muille paitsi Ulf Starkille ja Linda Bondestamille. Tutustumme muun muiden muassa Päivänauttiin, joka elää vain yhden päivän, ennen tuikituntemattomaan Kätkölumoukseen sekä Tambemiin, Ikiodottajaan ja Hyssyyn. Eläimet muistuttavat oman eläinkuntamme lajeja, mutta vain jotakuinkin. Monet niistä tuovat mieleen Muumilaakson asukkaat.

Todellisuudessa Djur som ingen sett utom vi -kirjan (Ennen näkymättömiä eläimiä, Teos, suom. Liisa Ryömä) eläimet muistuttavat eniten meitä ihmisiä. Monet niistä ovat yksinäisiä sieluja, jotka kipuilevat elämän kanssa. Esimerkiksi Eskalaukka ”yksin iltajuoman naukkaa, / eikä kukaan edes moikkaa”.

Voikuvaeltajat puolestaan ”luulevat näin: on elämä parempaa tuolla päin”. Eläimistä aika harva on lopulta järin tyytyväinen. Pikemmin ne ovat kuin Kaksisuuntaknasu ja tuntevat vierautta omassa ruumiissaan tai kaipaavat jotain muuta.

Ulf Stark hallitsee tätä kaikkea majesteettisesti antaen humoristisuuden ja kekseliäisyyden sulautua runojen perimmäiseen surullisuuteen. Joissakin runoissa surun annetaan kuitenkin ottaa valta kokonaan. Tämä koskee varsinkin kaunista ”Lintu Vapaa” -runoa, joka on omistettu Stella Parlandille, vuonna 2015 vain 40-vuotiaana kuolleelle suomenruotsalaiselle kirjailijalle:

Ilmanlintu vapaa lauloit äsken vasta anarkiaa riemukasta,

teit kaikki iloisiksi.

Pois lensit, huis hais hois,

me kyselemme:

Miksi?

Nyt sinut joskus tapaa

unen penkereellä kello viiden teellä.

Parland ja Bondestam tekivät yhteistyötä useissa kirjahankkeissa, joten runon melankolisuus ei ole sattumaa. Aukeaman vasemmanpuoleisella sivulla sataa kyyneleitä harmaiden ja murheellisten lintujen päälle. Oikeanpuoleisella sivulla lentää pieni punainen lintu keskellä unenomaisesta ja surumielistä roosanharmaata maisemaa, joka tuo mieleen japanilaiset puupiirrokset. Kuvan kaksi puuta kurottavat hentoja oksiaan kohti lintua, ja taivaan ja meren välinen raja on symbolisesti häivytetty.

Kyseinen aukeama on kuitenkin poikkeus, sillä kirjaa hallitsevat muuten elämänmyönteinen väriloisto ja mielikuvituksellisesti kuvatut eläimet, jotka kaikki ovat omintakeisia ja persoonallisia. Ulf Starkin höpsöt riimit ja absurdit sanaleikit luovat yhdessä Linda Bondestamin kirjavien kuvien kanssa täysipainoisen luku- ja taide-elämyksen.

Ulf Starkilla on takanaan yli 50 vuoden kirjailijanura. Hänen läpimurtonsa oli nuortenromaani Hömpät ja niuhot, joka voitti vuonna 1984 Bonniers juniorförlag -kustantamon lastenkirjapalkinnon. Sittemmin hänelle on myönnetty useita suuria kirjallisuuspalkintoja niin Ruotsissa kuin ulkomaillakin. Linda Bondestam on taiteilija ja kuvittaja, joka on ollut mukana 25 kirjahankkeessa. Niiden joukossa ovat esimerkiksi Minna Lindbergin kanssa tehdyt I en grop i Kalahari (2007) sekä Aimo ja Unto (2011) ja Stella Parlandin kanssa tehty Gnatto Pakpak (2010). Ulf Stark ja Linda Bondestam ovat aiemmin tehneet kolme yhteistä kirjaa: Diktaattori (2010), Kaikki tämä (2012) ja Oma pieni pikkuruinen (2014). Ennen näkymättömiä eläimiä oli vuoden 2016 August-palkinnon ehdokkaana, ja se sai vuoden parhaan kuvakirjan Snöbollen-palkinnon.