Urban Emanuelsson, Centrum för biologisk mångfald, CBM (Biodiversiteettikeskus), Upsala, Ruotsi

Urban Emanuelsson on korostanut työssään sinnikkäästi yksilön keskeistä vastuuta maisemiin liittyvän kulttuuriperinnön suojelussa.

Hän pyrkii aktiivisesti kuromaan umpeen kuiluja, joita sanotaan usein olevan luonnontieteen ja yhteiskuntatieteen sekä ihmisen ja luonnon välillä.

Hän ymmärsi varhain, millainen merkitys maankäytön historialla on nykymaisemille ja luonnon monimuotoisuudelle. Näkemykset ilmenevät mm. kirjasta "Det skånska kulturlandskapet" (Skånen kulttuurimaisema), jonka hän kirjoitti yhdessä useiden muiden biologien ja maantieteilijöiden kanssa.

Hän osoittaa selvästi, että kasvien – ja eläinten – säilyminen riippuu ihmisten tiedoista ja panoksesta. Samaa näkemystä hän sovelsi myös työssä, joka liittyi niin sanottuun Öölannin malliin, jonka avulla voidaan hoitaa viljelymaisemia ja niiden rikkaita kulttuuripiirteitä.

Mallin suosiosta on toki kiittäminen monien ihmisten työpanosta, mutta jos siitä pitäisi antaa kunnia jollekulle yksittäiselle ihmiselle, se olisi Urban Emanuelsson.

Urban Emanuelsson työskentelee myös useissa tutkimusprojekteissa – kuten hakamaihin keskittyvässä HagmarksMistra-projektissa ja luonnonhoitotoimenpiteiden tehostamiseen keskittyvässä Naturvårdskedjan-hankkeessa – ja johtaa myös suunnitteilla olevaa kolmiosaista kirjahanketta, jossa pohditaan ruotsalaisten suhdetta maisemaan, kasveihin ja eläimiin ennen, nyt ja tulevaisuudessa.