Kirste Paltto och Laila Labba (kuv.)

Kirste Palto og Laila Labba
Valokuvaaja
Kimmo Pallari og June Bjørnback
Kirste Paltto och Laila Labba (kuv.): Jođašeaddji Násti. Nuortenromaani, Davvi Girji, 2019. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokas.

Jođašeaddji Násti (”Nouseva tähti”, suomentamaton) on pohjoissaamelainen lasten- ja nuortenromaani ja jatkoa teokselle Luohtojávrri oainnáhusat (Luohtojärven merkillinen maailma, Davvi Girji, 2018, suomentanut Irene Piippola), joka oli Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaana vuonna 2017.

Ajatellaan lasta, joka katselee kuuta ja tähtiä ja näkee kuulla silmät ja suun. Mitä avaruudessa piilee, ja millaista kuussa oikeasti on? Kirste Paltto onnistuu ruokkimaan avaruuteen liittyvää lasten mielenkiintoa ja uteliaisuutta sekä kykyä ihmetellä kaikkea, mitä avaruudessa piilee. Maapallon lapset Ritni ja Urbán tutkivat avaruutta ystäviensä Gaurin ja Várbun antamien hyvien neuvojen avulla.

Jođašeaddji Násti -kirjassa tavataan jälleen veljekset Ritni ja Urbán, joiden uudet ja eriskummalliset seikkailut vievät tällä kertaa avaruuteen. Eräänä päivänä Ritni ja Urbán löytävät leikkipuistosta pienen, vilkkuvan pallon, joka pomppii ylös alas. Mikä ihme se on? Seuraavana päivänä pojat palaavat puistoon palloa etsimään. Vihreästä pallosta avautuu lehti, ja heitä kohti juoksee vihreäpukuinen poika. Pojan nimi on Gauri, Pojan nimi on Gauri, joka kertoo pallon olevan hänen ja Várbun kulkupeli sekä ajatusten, unelmien ja toivon tähti. Vihreäpukuinen poika kysyy, haluavatko Ritni ja Urbánkin nousta tähden kyytiin. Veljekset ehdottavat Kuussa käymistä, ja niin alkaa matka kohti maailmankaikkeutta. Matkalla kaverukset kohtaavat nelipäisen peikon ja kuuliskon. Peikko on menettänyt omat lapsensa, joten se haluaisi ottaa Ritnin ja Urbánin avaruuslapsikseen. Mutta mitä veljeksille tapahtuu, kun peikko ehdottaa kilpailua? Mikä kuulisko oikein on, ja mitä tapahtuu, jos sitä katsoo sattumalta silmiin? Nämä asiat luovat jännitystä ja ihmetystä kirjaa lukiessa.

Nelipäinen peikko muistuttaa saamelaistarinoista tuttua peikkoa, mutta kirjan peikolla on erilaisia ja entistä suurempia haasteita. Se on nimittäin yksinäinen ja menettänyt kotinsa. Peikko kertoo lapsistaan, jotka leijuvat kodittomina avaruudessa satelliitin tuhottua heidän kotinsa. Näin Paltto tuo peikon nykyaikaan, joka koskettaa meitä kaikkia. Lasten on ratkaistava eteen tulevat haasteet nokkeluudella, kekseliäisyydellä ja hyvillä viestintäkyvyillä.

Teksti korostaa itsenäisyyttä yhtenä perusarvona. Lasten on selviydyttävä esimerkiksi peikon kohtaamisesta, mutta Gaurin ja Várbun hyvien neuvojen ansiosta he pääsevät lopuksi jatkamaan matkaa.

Kuvittaja Laila Labba vie lukijan jännittävään maailmaan esimerkiksi kuvassa, jossa lapset istuvat selin kuuliskoon päin tai jossa tanssitytöt loistavat tähtien tavoin. Kuvitukset korostavat myös peikon erilaisia ilmeitä vihreän eri vivahteilla.

Teksti soveltuu hyvin 8–13-vuotiaille lapsille sisällöltään, kieleltään ja muodoltaan. Kieli on kaunista, runollista ja värikästä.