Ole Kristian Løyning ja Ronny Haugeland (kuv.)

André menettää vanhempansa auto-onnettomuudessa, jossa hän itse loukkaantuu vakavasti. Hänen ainoa sukulaisensa on isän setä Ben, jota kutsutaan Piraatiksi. André muuttaa tämän vähän viinaan menevän merimiehen luo, ja he onnistuvat luomaan toimivan yhteiselon siitäkin huolimatta, että Piraatti suhtautuukin nihkeästi sekä koululaitokseen että viranomaisiin. Eräänä päivänä Piraatti sairastuu ja saa kuulla, että hänellä on vain vähän elinaikaa jäljellä. André ja Piraatti päättävät matkustaa Nemo-laivalla Trinidadiin tapaamaan Piraatin vanhaa kaveria Pursimiestä.

Løyning kirjoittaa Andrén ja Piraatin suhteesta sekä heidän meriseikkailustaan säkenöivällä kielellä, joka pursuaa nokkelia metaforia ja humoristisia huomiota elämästä.

Ronny Haugelandin kuvitukset sopivat tekstiin mainiosti. Ne ovat rosoisia, luonnosmaisia ja lapsenomaisia sekä viivankäytöltään että perspektiiveiltään. Siten ne heijastelevat Andrén tapaa hahmottaa maailma. Uuden elämän haasteisiin vastataan huumorilla ja mielikuvituksella.

Min venn, Piraten (”Ystäväni, Piraatti”, suomentamaton) on kirja, joka vaikuttaa taitavasti sepitetyltä mielikuvitusjutulta, mutta käsittelee oikeastaan surua, sen yli pääsemistä ja elämässä eteenpäin pyrkimistä. Kirja tuntuu vapauttavan konstailemattomalta niin muodoltaan kuin sisällöltäänkin, ja siitä pursuaa kertomisen ilo.

Ole Kristian Løyning (s. 1982) työskentelee opettajana ja on julkaissut aiemmin kaksi lastenkirjaa. Min venn, Piraten on saanut erinomaisia arvosteluja ja Kritikerprisen-kirjallisuuspalkinnon ehdokkuuden.