Koronasta johtuvien häiriöiden käsittely rajaesteneuvostossa

Oresundstog
Photographer
Foto: Metro
Pohjoismainen rajaesteneuvosto on pyrkinyt koko pandemian ajan aktiivisesti torjumaan vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvia kielteisiä seurauksia, jotka ovat johtuneet Pohjoismaiden kansallisten koronarajoitusten eroista. Työssä on kerätty tietoa häiriöistä ja pyritty vaikuttamaan päättäjiin ja eri tahoihin ongelmien ratkaisemiseksi.

Pohjoismaiden väliset ensimmäiset maahantulorajoitukset otettiin käyttöön 13. maaliskuuta 2020. Siitä lähtien rajaesteneuvosto on kerännyt tietoa kansallisten koronatoimien kielteisistä vaikutuksista Pohjoismaiden väliseen liikkuvuuteen. Tietoa on välitetty jatkuvasti hallitusten edustajille, kuten pohjoismaisille yhteistyöministereille.

Tavoitteena on ollut ja on yhä pitää päättäjät ja viranomaiset ajan tasalla rajoitusten kielteisistä vaikutuksista rajatyöntekijöihin, yrityksiin, opiskelijoihin ja muihin toimijoihin sekä auttaa löytämään ongelmiin ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on ollut vahvistaa kriisiaikoina tehtävää pohjoismaista yhteistyötä.

Yhteistyö neuvontapalveluiden kanssa

Häiriöihin liittyvää tietoa on kerätty tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaiden rajaneuvontapalveluiden eli Grensetjänsten Norge-Sverigen, Pohjoiskalotin rajaneuvonnan ja Øresunddirektin sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun kanssa.

Neuvontapalvelut ovat raportoineet rajaesteneuvostolle säännöllisesti maakohtaisten koronarajoitusten ja -toimien aiheuttamista häiriöistä. Raportit perustuvat muun muassa tietoon, jota kerätään raja-alueiden asukkailta ja toimijoilta sekä Pohjoismaasta toiseen liikkuvilta ihmisiltä.

Rajaesteneuvoston sihteeristö tekee raporteista koosteen ja toimittaa sen edelleen rajaesteneuvostolle, pohjoismaisille yhteistyöministereille, pohjoismaiselle yhteistyökomitealle, Pohjolan ammatilliselle yhteisjärjestölle ja Pohjoismaiden neuvostolle.

Rajaesteneuvosto on kirjoittanut myös kirjeitä useille ministereille ja pyytänyt heitä korjaamaan maakohtaisten rajoitusten eroista johtuvia ongelmia.

Koronarajoituksiin liittyvät yleishaasteet

Tunnistettujen koronaan liittyvien häiriöiden voidaan katsoa johtuvan kahdentyyppisistä kansallisista päätöksistä:

  1. maahantulorajoitukset ja karanteenimääräykset
  2. kansalliset linjaukset ja toimenpiteet.

Tähän mennessä ilmoitetun lähes 100 häiriön lisäksi rajaesteneuvoston sihteeristö ja neuvontapalvelut ovat tunnistaneet neljä yleishaastetta:

Koronarajoituksiin liittyvät yleishaasteet

Tunnistettujen koronaan liittyvien häiriöiden voidaan katsoa johtuvan kahdentyyppisistä kansallisista päätöksistä:

  1. maahantulorajoitukset ja karanteenimääräykset
  2. kansalliset linjaukset ja toimenpiteet.

Tähän mennessä ilmoitetun lähes 100 häiriön lisäksi rajaesteneuvoston sihteeristö ja neuvontapalvelut ovat tunnistaneet neljä yleishaastetta:

Työelämään liittyvät haasteet

Kuinka pitkään työntekijällä on velvollisuus tulla töihin, jos jokin maa päättää sulkea rajansa kokonaan ja estää siten ulkomailla asuvien rajatyöntekijöiden pääsyn työpaikoille? Miten kansalliset työoikeudelliset periaatteet toimivat tällaisessa tilanteessa, ja mitä se käytännössä tarkoittaa työntekijälle ja työnantajalle? Kuka maksaa korvauksen työntekijälle, joka ei yhtäkkiä saakaan palkkaa siksi, ettei pääse työpaikalle. Kuka suojaa työntekijää silloin, kun lainsäädäntö ei kata maahantulorajoituksia ja työntekijä ei täytä lomautuksen ja työttömyyskorvauksen ehtoja? Kuka ottaa vastuun irtisanotuista työntekijöistä? 

Selkeän tiedon puute

Maakohtaisesta sääntelystä kaivataan yleisesti selkeää tietoa ja yhtenäisiä tulkintoja. Raja-alueiden ihmiset ja yritykset kokevat yhä, että selkeä tieto on kiven alla ja että rajanylityssäännöksiä tulkitaan eri tavoin. Tämä aiheuttaa huolta, ja rajatyöntekijöiden ja yritysten toiminnasta puuttuu ennustettavuus. 

Pohjoismaiden kansallisten strategioiden erot

Pohjoismaat ovat valinneet toisistaan poikkeavia strategioita tartuntojen leviämisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Kysymys kuuluu, minkä maan kansallisia rajoituksia ja suosituksia sovelletaan rajatyöntekijöihin pandemian aikana.  Rajatyöntekijöiden yleisenä haasteena on perillä pysyminen kahden eri maan suosituksista ja oikeiden tietolähteiden löytäminen aikana, jolloin kansalliset suositukset muuttuvat jatkuvasti.

Raja-alueita koskevien tilastojen puute

Rajat ylittävien tilastotietojen puute on jo vanhastaan rajaesteneuvoston painopistealue, ja kriisi on tehnyt ongelmasta entistä ajankohtaisemman. Tilastopulan takia on vaikea mitata ja analysoida kriisin ja kansallisten rajoitusten vaikutuksia raja-alueisiin. Viimeisimmät käytössä olevat raja-aluetilastot ovat vuodelta 2015.  

Ajantasaista koronatietoa eri Pohjoismaissa

Tässä on linkkejä Pohjoismaiden viranomaisten sivuille, joilla tiedotetaan koronasta. Niiltä löytyy tietoa muun muassa Pohjoismaissa matkustamisesta, rajoituksista, suosituksista, testauksesta ja rokotuksista.

Pohjoismaiset rajaneuvontapalvelut