Koulutuksen keskeyttäminen haasteena koko Pohjolassa

12.12.18 | Uutinen
 Rundabordssamtal om skolavhopp

Bild från rundabordssamtalet om förebyggande folkhälsoarbete för att minska skolavhopp i Norden. Stortinget i Oslo den 7 december.

Valokuvaaja
Peter Mydske / Stortinget.no

Pyöreän pöydän keskustelua ehkäisevästä kansanterveystyöstä, jolla pyritään vähentämään koulutuksen keskeyttämistä Pohjoismaissa

Varhain toteutettava ehkäisevä kansanterveystyö on ratkaisevan tärkeää pyrittäessä vähentämään toisen asteen koulutuksen keskeyttämistä Pohjoismaissa. Tähän päädyttiin pyöreän pöydän keskustelussa, jonka Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta sekä Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta järjestivät Norjan suurkäräjillä Oslossa 7. joulukuuta.

Päädyimme siihen, että kouluissa tarvitaan moniammatillista ryhmiä, joissa sosiaalityöntekijät, toimintaterapeutit, koulukoutsit ja kansalaisjärjestöjen vapaaehtoiset voivat toteuttaa ns. tuetun opiskelun mallia (supported education). Se antaisi opettajille lisää aikaa nimenomaan opettamiseen. Näin toteaa hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan norjalainen puheenjohtaja Bente Stein Mathisen.

Pohjoismaiden ministerineuvostolla on meneillään hanke ”0–24: monialainen yhteistoiminta haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tukemiseksi”. Hankkeen päällikkö Anne-Berit Kavli korosti keskustelussa monialaisten poliittisten panostusten tarvetta. Lisäksi hän tähdensi, että lapsen edun pitää aina ohittaa sektorikohtaiset edut.

 

Keskeyttäjien osuus 20–30 prosenttia

Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen on koko Pohjolan yhteinen haaste. Noin 20–30 nuorista jättää koulutuksen kesken 20:nteen ikävuoteen mennessä. Ammatillisessa koulutuksessa haaste on vielä suurempi kuin lukiokoulutuksessa. Koulutuksen keskeyttävillä nuorilla on yleensä suuria työllistymisvaikeuksia, millä taas on yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia seurauksia.

Koulutuksen keskeyttämisen syyt ovat moninaiset:

  • henkilökohtaiset ongelmat tai perheongelmat
  • oppimisvaikeudet
  • sosioekonominen haavoittuvuus.

Luvuissa näkyy nuorten mielenterveysongelmien jatkuva yleistyminen. Nyt tarvitaankin ehkäiseviä kansanterveyspanostuksia, joissa huomioidaan monet eri näkökulmat. Tärkeitä tekijöitä ovat myös koulutusjärjestelmä, kouluympäristö sekä opettajien ja oppilaiden suhde. Haasteiden kohtaaminen edellyttää sitä, että sosiaali- ja koulutusala tekevät yhteistyötä ja ottavat yhteisen vastuu koulutuksen keskeyttämisen vähentämisestä.

Ehkäisevät toimenpiteet välttämättömiä

Eri sidosryhmille tarvitaan yhteisiä kohtauspaikkoja, ja työn vauhdittaminen edellyttää poliittista johtajuutta, sanoo Norjan Østfoldin maakunnan Inger-Christin Torp.

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta sekä Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta kokosivat siten kansallisten sosiaali-, terveys- ja sivistysvaliokuntien poliitikkoja yhteen keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa siitä, miten koulutuksen keskeyttämistä voitaisiin vähentää ehkäisevillä monialaisilla panostuksilla.

Päivän päätelmistä keskustellaan seuraavaksi kummassakin valiokunnassa.

Eri sidosryhmille tarvitaan yhteisiä kohtauspaikkoja, ja työn vauhdittaminen edellyttää poliittista johtajuutta.

Inger-Christin Torp, Norjan Østfoldin maakunta
Rundabordssamtal skolavhopp_

Bild från rundabordssamtalet om förebyggande folkhälsoarbete för att minska skolavhopp i Norden. Stortinget i Oslo den 7 december.

Valokuvaaja
Peter Mydske / Stortinget.no
Ota yhteyttä