Kulttuuriministerit: pohjoismainen yhteistyö tärkeämpää kuin koskaan
”In Search of Magic” Reykjavikin Hafnarhúsið-taidemuseossa lokakuussa 2020. Hankkeen takana olivat taiteilijat Libia Castro ja Ólafur Ólafsson, ja se sai tukea Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja taideohjelmasta sekä Pohjoismaiselta kulttuurirahastolta.
Kulttuurisektorilla on takana poikkeuksellinen vuosi kaikissa Pohjoismaissa. Tämä loi puitteet Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston tiistaiselle kokoukselle, jossa esiteltiin kaksi paljon huomiota saanutta raporttia covid-19:n vaikutuksista kulttuuri- ja media-alaan. Koronan vaikutukset ovat olleet mittavat ja tukipaketit suuria kaikissa Pohjoismaissa.
– On vaikuttavaa nähdä, miten mukautumiskykyisiä taiteilijat, kulttuuritoimijat ja media-ala ovat olleet tässä kovassa tilanteessa. Raporteissa tunnistetaan myös kulttuuripolitiikan aloja, joilla on erityisen tärkeää ylläpitää pohjoismaista yhteistyötä – itse asiassa tärkeämpää kuin koskaan, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Hän toimii Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2021.
Kulttuuriministerien teettämistä raporteista ovat vastanneet Göteborgin yliopiston viestintätutkimuksen pohjoismainen dokumentointikeskus Nordicom sekä Kulturanalys Norden / Telemarksforsking, ja ne tarjoavat tuoretta tietoa kansallisen ja yhteispohjoismaisen päätöksenteon pohjaksi. Ministerit päättivät tarttua pandemiasta kärsivän kulttuurisektorin haasteisiin osoittamalla rahoitusta seuranta-analyysiin, joka keskittyy Pohjoismaiden kulttuuripoliittisten tavoitteiden, tukijärjestelmien ja budjettirakenteiden tosiasiallisiin muutoksiin.
Painopiste edelleen yhteisissä tukiohjelmissa
Kulttuuriministerikokouksessa käsiteltiin myös varojen kohdentamista yhteispohjoismaisessa kulttuuribudjetissa, johon ollaan tekemässä leikkauksia. Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat nimittäin päättäneet uudelleenkohdentaa resursseja Pohjoismaiden ministerineuvoston visiotyöhön, jonka tavoitteena on tehdä Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön kokonaisbudjetista leikataan noin 20 % vuosina 2020–2024.
– Tämä ei luonnollisesti ole helppo prosessi, mutta olemme sopineet ehdotuksesta, jolla on kaikkien maiden tuki. Budjetin pienentyminen johtaa siihen, että hyviäkin tuloksia tuottaneet toiminnot saattavat jäädä ilman rahoitusta tulevan vuoden budjetissa, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa ja jatkaa:
– Haluankin yhdessä pohjoismaisten kollegojeni kanssa korostaa, että kyse on kompromissista eikä toimijoihin kohdistuvasta tyytymättömyydestä. Budjettileikkaukset tuovat valitettavasti haasteita kaikille asianosaisille. Tavoitteenamme on suojella kaikille avoimia kulttuuritukiohjelmia suurilta säästöiltä, koska ohjelmat ovat tärkeitä varsinkin pandemiasta johtuvassa kulttuurisektorin nykytilanteessa.
Muodollisen päätöksen Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2022 budjetista tekevät pohjoismaiset yhteistyöministerit marraskuun alussa. Kulttuurialalla tehtävät leikkaukset ovat osa tätä kokonaispäätöstä.
Vahvalla kulttuuriyhteistyöllä kohti vuotta 2030
Kulttuuriministerit haluavat vaikeasta budjettitilanteesta huolimatta edistää määrätietoisesti vahvaa kulttuuripoliittista yhteistyötä. Hiljattain julkistettu kulttuuripoliittinen yhteistyöohjelma 2021–2024 linjaa sitä, millä tavoin kulttuuri voi toimia Pohjolan kestävän kehityksen vauhdittajana. Koronan synnyttämää etäisyyttä voidaan parhaiten vähentää ihmisten, organisaatioiden ja yritysten vuoropuhelulla sekä monialaisella yhteistyöllä.
– Kulttuuri on tärkeä sillanrakentaja Pohjoismaissa. Jotta Pohjolasta voisi tulla vision mukaisesti maailman integroitunein alue, eri puolilla Pohjolaa asuvilla ihmisillä on oltava mahdollisuus kohdata ja tutustua toisiinsa elokuvien, musiikin ja taiteen kautta. Vahvasta kulttuurivaihdosta on apua myös murrosaikoina, kuten vihreän siirtymän toteutuksessa tai meneillään olevassa pandemiassa, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.
