Pohjolan ei pidä jäädä jälkeen!

Kasvu- ja kehitys Pohjolassa -valiokunta haluaa nyt vauhdittaa työtä, jonka tavoitteena on saada korkeakoulututkintojen automaattinen vastavuoroinen tunnustaminen toimimaan Pohjolassa, Baltiassa ja Benelux-maissa.

Pohjoismaiden kansalaisten tutkintojen ja ammattipätevyyden automaattinen tunnustaminen poistaisi merkittävän pohjoismaisen rajaesteen. Siten päästäisiin eroon erilaisista tunnustamismenettelyistä ja voitaisiin tehostaa hallintoa sekä parantaa työllisyyttä.

Ongelmana on se, että ammattipätevyyden ja tutkintojen sääntelyssä on eroja eri Pohjoismaissa. Yhden maan vaatimukset täyttävä tutkinto ei siksi aina täytä toisen Pohjoismaan vaatimuksia.

Nykyisin yksittäiset viranomaiset joutuvat tekemään arvion henkilön koulutus- ja ammattitaustasta säänneltyjä ammatteja koskevan lainsäädännön pohjalta. Viranomaiset voivat asettaa hakijalle vaatimuksia lisäkoulutuksen tai työkokemuksen hankkimisesta. Vaatimukset voivat olla niin laajoja ja asian käsittely niin monimutkaista ja pitkäkestoista, että se voi käytännössä toimia hylkäyksenä.

Tunnustamismenettelyn monimutkaisuus estää yksistään Ruotsin ja Tanskan välisellä raja-alueella noin 25 000 ihmisen työskentelyn Juutinrauman toisella puolella. Tämä oli yksi päätelmistä Damvad Analyticsin vuonna 2017 laatimassa raportissa ”Samhällsekonomisk analys av gränshinder: kostnader för Greater Copenhagen”.

Baltian maat ja Benelux-maat solmivat vuonna 2018 sopimukset toistensa korkeakoulututkintojen automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Nyt maat haluavat edetä ja katsoa, saataisiinko järjestelmän piiriin myös ammattipätevyyden tunnustaminen.

– Baltian maat ja Benelux-maat ovat molemmat saaneet sovittua korkeakoulututkintojensa automaattisesta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Pohjolan ei siis pidä hankkia vitkuttelijan mainetta, sanoo Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Pyry Niemi.

Pohjoismailla on pitkät perinteet luottamuspohjaisesta yhteistyöstä. Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan onkin vaikea keksiä hyviä perusteita sille, miksi Pohjola ei voisi solmia vastaavia sopimuksia kuin Baltian ministerineuvosto ja Benelux-liitto. Sopimus vastaisi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston laatimaa pohjoismaisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa 2019–2021, jossa on ilmaistu sama tavoite.

– Valiokunta on tyytyväinen Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteellisuuteen ja katsoo oman ehdotuksensa tukevan tulevaa työtä. Odotamme pikaisia tuloksia, jotka helpottaisivat Pohjoismaiden kansalaisten arkea Pohjolassa muuttamisen tai työskentelyn yhteydessä, sanoo neuvoston keskiryhmän ahvenanmaalaisjäsen Mikael Staffas.

Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti, ja lopullinen käsittely on luvassa Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Tukholmassa lokakuun lopussa.