Juha Sipilä (Hovedindlæg)

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger och ministrar, mina damer och herrar!

Tasan viikko sitten minulla oli tilaisuus käyttää puheenvuoro Suomen ulkopolitiikassa eduskunnassamme käydyssä ajankohtaiskeskustelussa. Totesin silloin: ”Pohjoismaat, Baltian maat, muut EU-kumppanimme sekä transatlanttinen yhteistyö ovat meille tärkeitä. Näitä suhteita emme saa alkaa pitää itsestäänselvyytenä.” Kuten aina, Suomen tärkeimpien ulkopoliittisten kumppaneiden luettelo alkaa Pohjoismaista. Tämä ei muutu hallitusten vaihdosten tai hallituspohjien mukaan.

Hyvät kollegat ja ystävät! Arvopohjamme on yhteinen. Kuten Lars Løkke Rasmussen edellä totesi, olemme yhtä perhettä. Yhteiskuntarakenteemme pohjautuu samoihin peruspilareihin,

Vahvuutemme ovat samankaltaisia. Kohtaamme kuitenkin kaikki tällä hetkellä samankaltaisia haasteita ja valitettavasti uhkiakin.

I detta sammanhang vill ja uttrycka mitt djupaste deltagande i sorgen för de tragiska händelserna i Trollhättan i förra veckan. Dessa tragedier är en stor utmaning för de nordiska länderna, och vi måste tillsammans kämpa för att motarbeta rasism, extremrörelser och radikalism.

Pohjoismaiseen avoimuuteen ja luottamukseen perustuvan yhteiskuntamallin puolustaminen ja vahvistaminen on nyt meille ajankohtaisempi tehtävä kuin koskaan. Yhteiskuntamallimme perusta ovat kansalaiset – jokainen suomalainen, ruotsalainen, norjalainen, tanskalainen ja islantilainen, riippumatta siitä missä he ovat alun perin syntyneet.

Meidän on edelleen vahvistettava kansalaistemme osallisuutta yhteiskuntiemme kehityksessä. Meidän tulee myös puolustaa pohjoismaisen yhteistyömme merkitystä ja relevanssia. Tämän vuoksi on tärkeää, että viemme eteenpäin Pohjoismaiden instituutioiden ja toimintamallien uudistustyötä.

Pohjoismaisuus on arvo, joka ei saa unohtua eikä haalistua. Jotta tämä onnistuu, pohjoismaisen yhteistyön tulee elää tässä ajassa ja käsitellä meille kaikille tärkeitä konkreettisia kysymyksiä. Palaan näihin teemoihin vielä hetken kuluttua, kun kerron lisää siitä, miten Suomessa näemme ensi vuoden puheenjohtajuutemme Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Hyvä herra puheenjohtaja, hyvät kollegat! Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat aloittaneet prosessin, joka tähtää pohjoismaisen yhteistyön uudistamiseen ja eteenpäin viemiseen. Tuen tätä työtä.

Mielestäni uudistuksen tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: Tarvitsemme hallitustenvälisessä yhteistyössä lisää joustavuutta. Tarvitsemme lisää mahdollisuuksia paneutua ajankohtaisiin ja vaativiin aiheisiin, kuten maahanmuutto. Tarvitsemme enemmän reaktionopeutta. Tarvitsemme resurssien osoittamista ajankohtaisten ja akuuttien tarpeiden mukaan.

Olen useasti sanonut, että tarvitsemme uuden NMT:n. Nordisk mobiltelefon eli NMT oli pohjoismainen standardi ja innovaatio, joka 1980-luvulla muutti maidemme taloutta ja loi pohjaa globaalille telekommunikaatiovallankumoukselle. Nyt tarvitsemme uuden yhteisen lippulaivahankkeen. Meidän tulee miettiä riman nostamista yhä korkeammalle yhteistyössämme.

Voisimmeko tehdä yhdessä enemmän vaikkapa ilmastonmuutoksen torjunnassa bioteknologian tai cleantechin avulla? Voisimmeko yhdessä suunnitella digitaalisia oppimisympäristöjä tai kehittää yhteistä e-hallintoa? Voisimmeko kehittää yhdessä digitaalisia palveluja terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon. Voisimmeko esittää yhdessä tapaa toteuttaa arktisen alueen tietoliikenneverkko? Vai eteneekö yhteispohjoismainen älykäs sähköverkko niin kuin NMT aikanaan? Mitä voimme tehdä älykkään liikenteen sektorilla? – Kenties yhteisiä lippujärjestelmiä ja niin edelleen.

Odotan näistä aiheista monia mielenkiintoisia ja hyödyllisiä keskusteluja niin tänään kuin myöhemminkin tämän viikon kuluessa.

Skandinavisk oversettelse

Herr ordförande, bästa nordiska kolleger och ministrar, mina damer och herrar!
 
För exakt en vecka sedan hade jag tillfälle att tala om Finlands utrikespolitik i en aktualitetsdebatt i vår riksdag. Jag konstaterade då: "Norden, de baltiska länderna, de övriga EU-länderna samt det transatlantiska samarbetet är viktiga för oss. Vi får inte börja ta dessa relationer som en självklarhet." Förteckningen över Finlands viktigaste utrikespolitiska relationer börjar liksom alltid med de nordiska länderna. Detta förändras inte även om regeringar och regeringsbaser växlar.
 
Bästa kolleger och vänner! Vår värdegrund är gemensam. Liksom Lars Løkke Rasmussen nyss konstaterade är vi som en familj. Vår samhällsstruktur bygger på samma grundpelare.
 
Vi har liknande styrkor. Vi ställs emellertid nu alla inför liknande utmaningar och tyvärr också hot.
 
I detta sammanhang vill jag uttrycka mitt djupaste deltagande i sorgen för de tragiska händelserna i Trollhättan i förra veckan. Dessa tragedier är en stor utmaning för de nordiska länderna, och vi måste tillsammans kämpa för att motarbeta rasism, extremrörelser och radikalism.
 
Uppgiften att försvara och stärka den nordiska samhällsmodellen som bygger på öppenhet och förtroende är mer aktuell för oss än någonsin. Grunden för vår samhällsmodell är medborgarna – varje finländare, svensk, norrman, dansk och islänning, oberoende av födelseort.
 
Vi måste ytterligare öka våra medborgares delaktighet i utvecklingen av våra samhällen. Vi bör också försvara värdet och relevansen av vårt nordiska samarbete. Därför är det viktigt att vi fortsätter med reformerna av nordiska institutioner och verksamhetsmodeller.
 
Norden har ett värde som inte får falla i glömska eller förblekna. För att detta ska lyckas bör det nordiska samarbetet leva med sin tid och behandla konkreta frågor som är viktiga för oss alla. Jag ska återgå till dessa teman om en stund och berätta mer om hur vi i Finland ser på vårt ordförandeskap i Nordiska ministerrådet nästa år.
 
Bästa herr ordförande, bästa kolleger! De nordiska samarbetsministrarna har inlett en process som siktar på att reformera och utveckla det nordiska samarbetet. Jag stöder detta arbete.
 
Jag anser att målen för reformen kan sammanfattas på följande vis: Vi behöver mer flexibilitet i det mellanstatliga samarbetet. Vi behöver fler möjligheter att sätta oss in i aktuella och krävande frågor såsom invandring. Vi behöver mer reaktionssnabbhet. Vi bör fördela resurser enligt aktuella och akuta behov.
 
Jag har flera gånger sagt att vi behöver ett nytt NMT. Nordisk mobiltelefon, det vill säga NMT, var en nordisk standard och en innovation som på 1980-talet förändrade ekonomin i våra länder och skapade en grund för den globala telekommunikationsrevolutionen. Nu behöver vi ett nytt gemensamt flaggskeppsprojekt. Vi bör överväga att höja ribban allt högre i vårt samarbete.
 
Kunde vi tillsammans göra mer för att bekämpa klimatförändringen med hjälp av bioteknologi eller cleantech? Kunde vi tillsammans planera digitala undervisningsmiljöer eller utveckla en gemensam E-förvaltning? Kunde vi tillsammans utveckla digitala tjänster för hälsovård och äldreomsorg? Kunde vi tillsammans presentera en modell för att bygga telekommunikationsnät i den arktiska regionen? Eller framskrider det samnordiska smarta elnätet på samma sätt som NMT gjorde på sin tid? Vad kan vi göra i fråga om smart trafik? Kanske gemensamma biljettsystem och så vidare.
 
Jag förväntar mig många intressanta och nyttiga diskussioner om dessa frågor såväl i dag som senare i veckan.