Juha Rehula (Indlæg)

Arvoisa puheenjohtaja! Pohjoismaiden ministerineuvosto tavoittelee kaikessa toiminnassaan sitä, että naisten, miesten, tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvo voisi ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa olla läsnä ja sitä voisi edistää. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on jatkuva ja pitkäjänteinen prosessi. Voi myönteisenä asiana todeta, että monella sektorilla ministerineuvoston toiminnoissa on kuluvan vuoden aikana päästy eteenpäin. Työskentelyä on tehostettu. Tasa-arvonäkökohtia on yhä paremmin integroitu osaksi yhteistyötä. Muutamat sektorit ovat esimerkkeinä kirjallisuustutkimuksen, kartoitusten ja analyysien avulla tunnistaneet asioita ja tuoneet niitä osaksi valmistelua ja päätöksentekoa.

Hankkeiden vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon voidaan ja tulee arvioida jo hankkeiden valmisteluvaiheessa. Tämä on täysin välttämätöntä, jotta pystytään välttymään esimerkiksi päälle liimaamiselta. Tulee kysyä, miten suunnitellut toimet vaikuttavat naisiin, miehiin, poikiin ja tyttöihin, miten näiden ryhmien mahdolliset erilaiset tarpeet voidaan huomioida edistettäessä tasa-arvoa ja vältettäessä syrjintää. Meidän ei pidä rahoittaa hankkeita, joiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon emme tiedä.

Ministerineuvoston tämän vuoden yksi painopisteistä on ollut ajankohtainen aihe, miten Pohjoismaihin tulleiden pakolaisten ja maahanmuuttajien, naisten, miesten, tyttöjen ja poikien, integroiminen yhteiskuntiimme tapahtuu. Sukupuoli on keskeinen osa muuttajan identiteettiä ja sosiaalista roolia, joten sillä on merkitystä myös kotoutumisessa. On järkevää ja aivan välttämätöntä ottaa sukupuolinäkökulma tähän työhön mukaan. Noista raporteista, yhteenvedoista siitä, millä tavoin meidän maissamme tämä työ on tapahtunut ja millä tavalla tätä kotouttamista tehdään, voi lyhyesti todeta, että käytännöt ovat kirjavia.

Tasa-arvoministerineuvoston lokakuista kokousta varten selvitimme, miten Pohjoismaat ottavat sukupuolinäkökulman huomioon turvapaikanhakuprosesseissa, siis jo ennen kuin varsinainen kotoutuminen alkaa. Selvitys toteaa, että sukupuolinäkökulma on tärkeä niin politiikka-asiakirjoissa kuin käytännön turvapaikkamenettelyissäkin. Siitä on joitakin hyviä käytäntöjä olemassa, mutta lisää kaivataan, ja ministerineuvosto osaltaan jatkaa näitten hyvien käytäntöjen kartoittamista ja myös monistamista eteenpäin.

Sukupuolten tasa-arvo on yksi Pohjoismaiden kiistattomista vahvuuksista. Ministerineuvostossakin olemme tehneet tasa-arvoyhteistyötä yli 40 vuotta. Maailmalla on havaittavissa suuri ja alati kasvava kiinnostus Pohjoismaiden tasa-arvopoliittisia toimia kohtaan. Erityisen kiinnostuneita ollaan siitä, miten tasa-arvo on vaikuttanut maittemme taloudelliseen kilpailukykyyn. Jos haluamme saavuttaa visiomme tasa-arvoisesta Pohjolasta ja lunastaa meihin kohdistuvat kansainväliset odotukset, emme voi pitää sukupuolten tasa-arvoa sivuseikkana. Meidän on yhteistoimin varmistettava, että tasa-arvokysymykset huomioidaan myös tulevaisuudessa.

Pohjoismaisessa yhteistyössä on jatkossakin asetettava kunnianhimoisia tavoitteita ja panostettava entistäkin enemmän tasa-arvotyöhön. Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto antavat erinomaisen alustan tälle yhteistyön lisäämiselle ja tiivistämiselle.

Herra puheenjohtaja, arvoisat Pohjoismaiden neuvoston jäsenet! Kiitos.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade ordförande! Nordiska ministerrådet strävar i all sin verksamhet efter att inbegripa jämställdheten mellan kvinnor, män, flickor och pojkar i ministerrådets och Nordiska rådets verksamhet och främja den. Integreringen av jämställdhetsperspektivet är en kontinuerlig och långsiktig process. Det är positivt att det har skett framsteg i många sektorer av ministerrådets verksamhet under det gångna året. Arbetet har intensifierats. Jämställdhetsperspektivet har integrerats allt bättre i samarbetet. Några sektorer har till exempel genom litteraturforskning, kartläggning och analyser gjort observationer och tagit med dem i beredningen och beslutsfattandet. 
Projektens inverkan på jämställdheten mellan könen kan och bör bedömas redan då de bereds. Det är helt nödvändigt för att undvika påklistring. Vi bör fråga oss hur de planerade åtgärderna påverkar kvinnor, män, pojkar och flickor, hur vi kan ta hänsyn till dessa gruppers eventuella olika behov för att främja jämställdhet och undvika diskriminering. Vi bör inte finansiera projekt om vi inte känner till deras effekter på jämställdheten mellan könen.
Ett av ministerrådets insatsområden i år har varit den aktuella frågan om integrering av flyktingar och invandrare, kvinnor, män, flickor och pojkar som har kommit till de nordiska länderna. Könet är en viktig del av invandrarens identitet och sociala roll och har betydelse också för integreringen. Det är klokt och mycket viktigt att ta med könsperspektivet i detta arbete. Kontentan av rapporterna, slutsatserna av hur detta arbete har utförts i våra länder och hur integreringen sker, är att praxis varierar. 
Innan ministerrådet för jämställdhet sammanträdde i oktober lät vi utreda hur de nordiska länderna tar hänsyn till könsperspektivet i asylprocessen, alltså redan innan den egentliga integreringen börjar. Utredningen konstaterar att könsperspektivet är viktigt såväl i politiska dokument som i det praktiska asylförfarandet. Det finns bra praxis, men det behövs mer, och ministerrådet fortsätter för sin del kartlägga bra rutiner och sprida dem vidare. 
Jämställdheten mellan könen är en av Nordens obestridliga tillgångar. Ministerrådet har samarbetat i jämställdhetsfrågor i mer än 40 år. Det finns ett stort och ständigt växande intresse i världen för de nordiska ländernas jämställdhetspolitik. I synnerhet är man intresserad av hur jämställdheten har påverkat våra länders ekonomiska konkurrenskraft. Om vi vill förverkliga vår vision om ett jämställt Norden och uppfylla de internationella förväntningar som ställs på oss får vi inte förbise jämställdheten mellan könen. Vi måste samfällt se till att jämställdhetsfrågorna beaktas också framöver. 
Vi måste även i fortsättningen ställa upp ambitiösa mål och satsa ytterligare på jämställdhetsarbetet i det nordiska samarbetet. Nordiska rådet och ministerrådet utgör en utomordentligt bra grund för att öka och stärka detta samarbete.
Herr ordförande, ärade medlemmar av Nordiska rådet! Tack.