113. Jouni Ovaska (Inlägg)

Herra presidentti! Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tullut entistä keskeisempi osa myös pohjoismaista yhteistyötä. Muutama vuosi sitten kuulimme Stoltenbergiä Kööpenhaminassa, ja nyt hän oli jälleen täällä vieraanamme. Tämä kertoo siitä ajasta ja tilanteesta, jossa koko maailma ja myös Pohjoismaat tällä hetkellä ovat.

Meidän ministerimme ja ministeriömme tekevät tiivistä ja tärkeää yhteistyötä käytännössä, mutta me tarvitsemme myös raamit muodolliselle yhteistyölle Pohjoismaiden neuvostossa. Vaikka olemme laajentaneet vähitellen omaa toimivaltaamme, keskiryhmän mielestä Helsingin sopimus on päivitettävä. Tiedän, että moni ministeri ja jopa moni ministeriö pelkää sitä, että jos sopimukset avataan, se tuo liikaa vaikeita kysymyksiä, mutta meidän on otettava rohkeasti aloite omiin käsiimme ja myös käännettävä katse parlamentaariseen keskusteluun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Me haluamme vahvempaa yhteispohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja keskustelua, visioita, tavoitteita ja strategioita.

Ensimmäistä kertaa sitten Kalmarin unionin kaikki Pohjoismaat ovat kiinnittyneitä toisiinsa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kohta olemme myös kaikki Naton jäseniä. Se tarkoittaa, että me varaudumme yhdessä, koordinoimme yhdessä, teemme hankintoja yhdessä ja huolehdimme myös huoltovarmuudesta ja liikenneyhteyksistä. Siksi Pohjoismaiden on oltava entistä vahvempia, ja erityisesti jos EU on heikko - ja näimme myös äänestykset YK:ssa - Pohjoismaiden on näytettävä suuntaa, jota kohti maailman pitää kulkea.

Skandinavisk oversettelse

Herr president! Utrikes - och säkerhetspolitiken har blivit en allt viktigare del av det nordiska samarbetet. För några år sedan lyssnade vi på Stoltenberg i Köpenhamn och nu var han återigen här som vår gäst. Detta avspeglar den situation som världen och även de nordiska länderna för närvarande befinner sig i.

Våra ministrar och ministerier har ett nära och viktigt samarbete i praktiken, men vi behöver också ramar för det formella samarbetet i Nordiska rådet. Trots att vi gradvis har utökat vår egen befogenhet anser Mittengruppen att Helsingforsavtalet måste revideras. Jag vet att många ministrar och till och med många ministerier befarar att det skulle ge upphov till många svåra frågor om vi öppnade upp avtalen, men vi måste själva våga ta initiativet och fokusera på den parlamentariska utrikes- och säkerhetspolitiska debatten. Vi vill ha mer samnordisk utrikes- och säkerhetspolitik och debatt, visioner, mål och strategier.

För första gången sedan Kalmarunionen är alla nordiska länder bundna till varandra inom utrikes- och säkerhetspolitiken. Snart kommer vi också alla att vara medlemmar i Nato. Det innebär att vi förbereder oss tillsammans, koordinerar tillsammans, gör upphandlingar tillsammans och också ser till försörjningsberedskapen och trafikförbindelserna. Därför måste de nordiska länderna bli ännu starkare, och särskilt om EU är svagt – vi såg omröstningarna i FN – måste de nordiska länderna vara en vägvisare för världen.