Huippuvuorten ministerijulistus lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöistä, 27. maaliskuuta 2012

Me Ahvenanmaan, Färsaarten, Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan ympäristöministerit olemme 26.–27. maaliskuuta 2012 Huippuvuorilla pitämässämme kokouksessa keskustelleet siitä, mitä voimme tehdä vähentääksemme noen, metaanin ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöjä maailmanlaajuisesti ja Pohjoismaiden lähialueilla.

Päästöjen vähentäminen auttaa hillitsemään maapallon lämpötilan nousua, joka on erityisen voimakasta Arktiksella ja jonka vuoksi jääpeite on vähentynyt alueella viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Tällaisilla toimenpiteillä saadaan aikaan tärkeitä terveys- ja ympäristövaikutuksia ja täydennetään aktiivista ilmastopolitiikkaa, jonka tavoitteena on vähentää muiden kasvihuonekaasujen päästöjä Pohjoismaiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

Koska lyhytikäisten yhdisteiden päästöt vaikuttavat ilmastoon ja niillä on kielteisiä terveysvaikutuksia, päästöjä on tarpeen säännellä kansainvälisillä ympäristösopimuksilla. Kestää kuitenkin kauan, ennen kuin sopimusten vaikutukset alkavat tuntua.

Kansainvälistä sääntelyä odoteltaessa on tarpeen vähentää nopeasti noen, metaanin ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöjä sekä alailmakehän otsonin muodostumista. Panostus on kohdennettava sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa toteutettaviin toimenpiteisiin.

Maidemme tiiviin keskinäisen yhteistyön ja yhteisen arvoperustan pohjalta me Pohjoismaiden ympäristöministerit haluamme kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti vahvistaa toimenpiteitä lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi.

Haluamme toimia vauhdittajina ja luoda edellytykset yhteistyön tiivistämiselle kansainvälisillä foorumeilla, jotta saadaan aikaan nykyistä kunnianhimoisempi kasvihuonekaasujen ja lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöjen kansainvälinen säätelyjärjestelmä.

Lyhytikäisiin ilmastoon vaikuttaviin yhdisteisiin keskittyminen ei saa tapahtua hiilidioksidipäästöihin kohdistuvien toimenpiteiden kustannuksella. Tässä yhteydessä haluamme edistää aktiivisesti etenkin seuraavia asioita:

• että YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) alaisuudessa pyritään saamaan aikaan maailmanlaajuinen ilmastosopimus, jonka avulla varmistetaan kahden asteen tavoitteeseen pääseminen
• että jatketaan yhteistyötä ja osaamisen kartuttamista Arktisen neuvoston alaisuudessa ja seurataan mahdollista sopimusta noen vähentämisestä Arktiksella  
• että kehitetään kansallisia toimenpiteitä liikenteestä ja puun tehottomasta pienpoltosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi, millä on myönteisiä alueellisia ilmasto- ja terveysvaikutuksia  
• että vahvistetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa tehtävää yhteistyötä
• että keskitytään Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) kautta hankkeisiin, joilla vähennetään lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöjä aluetasolla
• että kehitetään toimintaa Barents-yhteistyön puitteissa
• että tuetaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pyrkimyksiä toteuttaa lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden vastaisia tehokkaita toimenpiteitä, joilla on myönteisiä terveys- ja ympäristövaikutuksia
• että arvioidaan osallistumista UNEPin tukemiin aloitteisiin, kuten vastikään käynnistettyyn Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short Lived Climate Pollutants -aloitteeseen
• että jatketaan kansainvälistä työtä kustannustehokkaiden vähentämistoimenpiteiden ja kansainvälisen sääntelyn edistämiseksi mukaan lukien keskittyminen nokipäästöjen rajoittamistoimiin maiden hiukkaspäästöjä säätelevän CLRTAP-yleissopimuksen eli valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Varmistaaksemme paremman pohjan kansallisille ja pohjoismaisille toimenpiteille haluamme

• kehittää ja vahvistaa lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden kansallisia päästötaseita, joihin sisältyy myös erillinen mustan hiilen päästötase
• selvittää kustannustehokkaita vähentämistoimenpiteitä ja arvioida kansallisten päästövähennystoimintasuunnitelmien tarvetta
• arvioida, onko tarpeen laatia kansallisiin toimintasuunnitelmiin pohjautuva pohjoismainen toimintasuunnitelma, jonka avulla varmistetaan toimenpiteiden tehokas toteuttaminen ja optimoidaan maiden välinen vaikutuskeinojen käyttö.

Tämän työn tukemiseksi järjestetään 7.–8. kesäkuuta pohjoismainen asiantuntijaseminaari, jossa keskitytään kansallisista päästötaseista saatujen kokemusten vaihtoon, kustannustehokkaiden päästövähennystoimien löytämiseen ja kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiseen.