Yhteiskuntaturvallisuus ja kriisinkestävyys oikeusvaltion ja demokratian vahvistajina Pohjoismaissa

Me Pohjoismaiden oikeusministerit haluamme korostaa tarvetta vahvistaa yhteiskuntaturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja varautumista. Maailman nopeat muutokset ja kriisit edellyttävät kestäviltä yhteiskunnilta valmistautumista erilaisiin uhkiin ja skenaarioihin.

Torjumme yhdessä rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, jengi- ja nuorisorikollisuutta, hybridiuhkia, soluttautumista, korruption eri muotoja sekä ihmiskauppaa. Pohjoismaissa meillä on tapana korostaa demokratian ja oikeusvaltion keskinäisriippuvuutta – kriiseihinkin on puututtava tavalla, joka ei vaaranna perusoikeuksia ja -vapauksia tai yhteisiä arvoja. Tätä pohjoismaista mallia haluamme vaalia ja vahvistaa myös tulevaisuudessa.

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät toukokuussa 2025 yhteisen julkilausuman kriisinkestävyyden vahvistamisesta ja tehokkaan siviilivalmiuden varmistamisesta. Julkilausumassa todetaan, että pohjoismaisessa oikeusalan yhteistyössä keskitytään oikeusvaltion ja demokratian edistämiseen sekä väkivaltaisten ääriliikkeiden, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, mikä vahvistaa turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Myös kesäkuussa 2025 pidetyssä Pohjoismaiden oikeusministerien kokouksessa vahvistettiin yhteisymmärrystä oikeusvaltion kriisinkestävyyden vahvistamisesta ja hybridivaikuttamisen torjumisesta.

Me Pohjoismaiden oikeusministerit korostamme, että maamme ovat vahvoja ja toimivia demokraattisia oikeusvaltioita, jotka turvaavat Pohjoismaiden yhteistä arvoperustaa ja yhteenkuuluvuutta myös vaikeina aikoina. Painotamme tarvetta vahvistaa Pohjoismaiden resilienssiä siten, että maat edistävät kokonaisvaltaista ja laajaa varautumista kriiseihin sekä yhteiskuntaan kohdistuviin turvallisuus-, kyber- ja hybridiuhkiin. Tavoitteenamme on, että erilaiset rikokset, hybridi- ja kyberhyökkäykset, terrorismi, sabotaasit, väkivaltaiset ääriliikkeet ja radikalisoituminen tai yhteiskuntajärjestystä uhkaava jengiytyminen eivät saa yhteiskunnassa kasvupohjaa edes poikkeusoloissa.

Mielestämme on tärkeää, että Pohjoismaiden yhteiskuntaturvallisuutta, kriisinkestävyyttä, varautumistoimia ja kykyä selviytyä erilaisista kriiseistä kehitetään ja harjoitellaan yhdessä etukäteen.

Keskeiset yhteistyöalueet

Pohjoismaiden oikeusministerien yhteistyöohjelmassa 2025–2030 korostetaan pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä yhteiskuntiemme turvallisuuden ja resilienssin edistämisessä. Oikeusasioiden ministerineuvosto viittaa ohjelman yleistavoitteisiin – Pohjoismaiden lainsäädännön yhdenmukaisuus; vahvat toimivat oikeusvaltiot ja demokratia Pohjoismaissa sekä rikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta – ja korostaa yhteistyön tärkeyttä seuraavilla osa-alueilla yhteiskunnan turvallisuuden ja resilienssin vahvistamiseksi. Ministerineuvosto haluaa erityisesti

• varmistaa riittävän tiedonvaihdon ja hyvien käytäntöjen vaihdon, jotta kyber- ja hybridiuhkien tunnistamista ja niihin varautumista voitaisiin parantaa. Osana varautumista haluamme edistää keskeisten viranomaisten ja toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta Pohjoismaat voisivat valmistautua yhdessä ja kohdata kriisit vahvoina toimijoina.

• korostaa hyvän yhteistyön ja tiedonvaihdon merkitystä poliittisella ja virkamiestasolla nyt ja tulevaisuudessa. Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja ihmiskauppa ovat usein rajat ylittävää rikollisuutta. Pohjoismainen tiedon- ja kokemustenvaihto onkin välttämätöntä, jotta rikosten ehkäisyä ja torjuntaa voitaisiin tehostaa koko alueella myös osana ennalta ehkäisevää kriisivarautumista.

• vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Luottamus on yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta: se vahvistaa viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten välistä yhteistyötä, mikä lisää niiden valmiutta toimia yhdessä myös poikkeustilanteissa. Oikeusvaltioon ja demokraattisiin arvoihin perustuva yhteiskunta vahvistaa tätä kriisinkestävyyttä ja edistää kokonaispuolustuskykyämme.

• kannustaa siihen, että oikeusalaan liittyviä varautumisasioita käsitellään säännöllisesti oikeusasioiden hallinnonalan pohjoismaisissa kokouksissa sekä oikeusasioiden ministerineuvoston alaisissa pohjoismaisissa työryhmissä tiedon- ja kokemustenvaihdon vahvistamiseksi.

Julkilausuman allekirjoittaneet Pohjoismaiden oikeusministerit:

Peter Hummelgaard, Tanska

Leena Meri, Suomi

Bjarni Kárason Petersen, Färsaaret

Þorbjörg Sigríður Gunnlaugsdóttir, Islanti

Astri Aas-Hansen, Norja

Gunnar Strömmer, Ruotsi

Ingrid Zetterman, Ahvenanmaa