Terveys ja hyvinvointi Pohjoismaissa

Yksi yleisimmin käytetyistä terveysindikaattoreista on elinajanodote. Pohjoismaalaiset elävät varsin vanhoiksi, ja Pohjoismaista vain Grönlanti jää alle eurooppalaisen keskiarvon. Naiset elävät miehiä pidempään kaikissa Pohjoismaissa. 

Syntymähetken elinajanodote

Pohjoismaiden lastenhoitojärjestelmät kuuluvat maailman kattavimpiin. Tämä näkyy siinä, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus on erittäin suuri. Laadukkaan ja kohtuuhintaisen lastenhoidon saatavuus mahdollistaa vanhempien – ennen kaikkea äitien – työssäkäynnin, urakehityksen sekä työ- ja perhe-elämän yhdistämisen.

Varhaiskasvatukseen osallistuvat 3–5-vuotiaat prosentteina ikäryhmästä

Väestön koettu terveys on Pohjoismaissa suhteellisen lähellä EU:n keskiarvoa. Poikkeuksena on Ruotsi, jossa vakavista terveysongelmista johtuvia toimintarajoitteita koetaan vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Janan toisessa päässä on Islanti, jossa suhteellisen moni kokee terveydentilansa rajoittavan elämää.

Vakavista terveysongelmista johtuvat koetut rajoitteet (yli 16-vuotiaat)

Pohjoismaisessa tilastotietokannassa on tietoa seuraavista aihepiireistä:

Terveys, ml. toimintakyvyn rajoitteet, sairauspoissaolot, kuolinsyyt, terveydenhoitomenot, sairaalat, terveydenhuoltohenkilöstö, sairastavuus ja odotettavissa oleva elinikä.

Sosiaalinen integraatio ja toimeentulo, ml. varhaiskasvatus, köyhyys sekä sosiaalinen suojelu (sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut).

Terveydestä ja sosiaalisesta suojelusta löytyy lisää tietoa ja lukuja Pohjoismaisen lääkintätilastokomitean (NOMESCO) ja Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean (NOSOSCO) tietosivuilta. 

Pohjoismainen hyvinvointikeskus tuottaa analyyseja ja tietoa Pohjoismaiden hyvinvointialan kehityksestä.

State of the Nordic Region -raportti tarjoaa Pohjoismaiden yhteiskuntaoloja kuvaavia analyyseja, lukuja ja tilastoja alueellisesta näkökulmasta.