Erkki Tuomiojasta Pohjoismaiden neuvoston presidentti vuodeksi 2022

Erkki Tuomioja on Pohjoismaiden neuvoston monivuotinen jäsen, ja hän kuuluu neuvoston sosiaalidemokraattiseen ryhmään. Tuomioja on mukana myös neuvoston puheenjohtajistossa ja toimii presidenttinä nyt toista kertaa. Edellinen kerta oli vuonna 2008. Tuomioja on ollut mukana Pohjoismaiden neuvostossa 1970-luvulta lähtien ministeriaikoja lukuun ottamatta.

Erkki Tuomioja sanoo haluavansa luoda yhteistyöhön jatkuvuutta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että jatkamme rajaesteiden poistamista sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä. Ne kaikki ovat osa-alueita, joilla Pohjola voi toimia esimerkkinä muulle maailmalle. Emme ole täydellisiä, mutta olemme tehneet monia asioita paremmin kuin useimmat muut, ja meidän pitää jakaa kokemuksiamme kiinnostuneille.

Lulu Ranne kuuluu puolestaan Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola -puolueryhmään ja toimii rajaesteryhmän puheenjohtajana. Hän haluaa panostaa konkreettisiin asioihin, joilla pohjoismainen yhteistyö voi luoda lisäarvoa kansalaisille.

– Pohjolan väestö tukee pohjoismaista yhteistyötä ja pitää sitä hienona mutta turhan etäisenä. Toivottavasti voimme tehdä yhteistyöstä Suomen puheenjohtajuuskaudella vähän konkreettisempaa, tehokkaampaa ja ihmisläheisempää. Kaikki poliitikot haluavat varmasti toimia sen puolesta, että pohjoismaalaisten arki olisi turvallista ja joustavaa. Haluan, että yritykset, työvoima, opiskelijat, ystävät ja sukulaiset, apu ja kaikki muu hyvä voivat liikkua vapaasti Pohjoismaiden välillä, Ranne sanoo.

Tuomioja ja Ranne valittiin tehtäviinsä yksimielisesti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa 4. marraskuuta. He aloittavat vuodenvaihteessa, jolloin alkaa myös yhteistyön juhlavuosi. Pohjoismaiden neuvosto täyttää nimittäin 70 vuotta vuonna 2022, ja tätä on tarkoitus juhlistaa monin tavoin.

Suomen puheenjohtajuusohjelmassa todetaan, että pohjoismaista hyvinvointimallia pidetään yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä saavutuksista. Samalla todetaan, että koronapandemia on ajanut Pohjoismaatkin uusien haasteiden äärelle.

– Tässä tilanteessa pohjoismaisen mallin kestävyys on koetuksella, ja tarvitsemme yhteisen näkemyksen siitä, missä maailmalla mennään ja mikä on osamme siinä. Vasta sitten voimme yhteisenä rintamana ratkaista yhteisiä haasteita, ohjelmassa todetaan.

Suomi haluaa tehdä puheenjohtajuuskaudellaan kriittisen arvion hyvinvointimallin nykytilasta ja haasteista. Tavoitteena on taata mallin edellytykset tulevaisuudessakin.

Kestävä kehitys on ohjelmassa tärkeällä sijalla. Yhteistyön tärkeimmiksi tehtäviksi mainitaan kestävän talouskehityksen tukeminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, luontokadon torjuminen ja vihreän Pohjolan rakentaminen. Suomen puheenjohtajuuskaudella korostetaan kiertotalouden merkitystä, kestävää metsienkäyttöä ja merien suojelua.

Myös turvallisuus saa puheenjohtajuusohjelmassa oman luvun, jossa tarkastellaan varsinkin Pohjoismaiden toimia koronakriisin aikana. Pohjoismaiden neuvosto peräänkuuluttaa Suomen johdolla vahvaa Pohjolaa, jossa maat ovat yhdessä paremmin varautuneita pandemioiden ja muiden kriisien iskiessä.

Pandemiaa sivuaa myös luku, joka keskittyy rajattomaan Pohjolaan. Puheenjohtajamaa korostaa, että ihmisten ja palveluiden tulee taas voida liikkua vapaasti ja esteettömästi pandemian jälkeen. Rajaesteiden poistamisessa ja liikkumisen edistämisessä tulee ottaa käyttöön uusia, tehokkaita työkaluja, joista voidaan mainita Pohjoismaiden hallitusten yhteiset täysistunnot.

– Tulevaisuudessa ei riitä, että maat tekevät omia kansallisia strategioitaan eri aloilla toisistaan erillään, vaan Pohjoismaiden tulisi laatia suunnitelma, miten päästään laatimaan yhteisiä strategioita tai ainakin konsultoimaan toisia maita ennen kansallisten strategioiden laatimista ja hyväksymistä, ohjelmassa todetaan.

Puheenjohtajuusohjelmassaan Suomi ajaa strategista ja pitkäjänteistä ulkopoliittista yhteistyötä, kun Pohjoismaiden neuvoston kansainvälinen strategia päivitetään vuonna 2022. Suomi huomauttaa myös, että Pohjoismaat eivät ole koskaan järjestäneet EU-mallin mukaista tulevaisuuskonventtia, ja ehdottaa sen järjestämistä mahdollisesti vuoden 2022 istunnossa.

Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.

Linkki: Suomen puheenjohtajuusohjelma Pohjoismaiden neuvostossa 2022