Sokerivero, tukipalkkiot vai ympäristömerkit? Uusi raportti näyttää tietä kohti uusia ruokailutottumuksia
Raportti Policy tools for sustainable and healthy eating – Enabling a food transition in the Nordic countries täydentää vuonna 2023 julkaistuja uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Paljon huomiota saaneet suositukset sisälsivät ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruokavalio on sekä terveellinen että ekologinen.
Uudessa raportissa tarkastellaan sitä, miten politiikalla voidaan käytännössä ohjata väestöä valitsemaan ekologisesti kestävämpiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Tiedehän on toistuvasti osoittanut, että ilmasto ja kansanterveys ovat nykytilanteessa kovilla.
– Ruokailutottumusten parantaminen on kaikkein tehokkain tapa parantaa kansanterveyttä ja ilmastoa Pohjoismaissa. Uusi raportti näyttää suuntaa ja tarjoaa työkaluja rohkeisiin päätöksiin ja keskusteluihin, joilla voidaan helpottaa pohjoismaalaisten kestävää ja terveellistä elämäntapaa, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.
Ruokailutottumusten parantaminen on kaikkein tehokkain tapa parantaa kansanterveyttä ja ilmastoa Pohjoismaissa. Uusi raportti näyttää suuntaa ja tarjoaa työkaluja rohkeisiin päätöksiin ja keskusteluihin, joilla voidaan helpottaa pohjoismaalaisten kestävää ja terveellistä elämäntapaa.
Sokerivero, lihavero, tukipalkkiot ja merkinnät – mikä saisi meidät syömään oikein?
Raportti osoittaa, miten Pohjoismaat voivat eri tavoin vahvistaa strategioitaan, joilla parannetaan ruoankulutusta ja luodaan edellytyksiä terveelliselle ja ekologisesti kestävälle ruokavaliolle. Raportin tekijät ovat tutkineet erilaisten poliittisten työkalujen, kuten kuluttajien ”tuuppimisen” ja sääntelymuutosten, suhdetta käyttäytymismuutoksiin.
Tutkijat suosittelevat toimenpideyhdistelmää, jossa huomioidaan myös erilaisten ruokaan liittyvien, henkilökohtaisten sekä sosiaalisten ja ekologisten tekijöiden vaikutus ihmisten reagointiin:
– Jos pohjoismaalaiset halutaan saada muuttamaan ruokailutottumuksiaan, meidän on harkittava politiikkatoimien ja kannustimien yhdistelyä. Veroilla ja tukipalkkioilla on huomattava rooli, mutta niitä on täydennettävä esimerkiksi tiedotuskampanjoilla ja motivaatiota lisäävillä toimilla, sanoo raportin kirjoittamisessa mukana ollut tutkija Leneisja Jungsberg.
Kestävää ruoankulutusta edistävät politiikkatoimet – viisi suositusta
Omaksutaan kokonaisnäkökulma – erillisratkaisuja ei ole
Ruokajärjestelmiä parannettaessa pitää aina muistaa, että tarjolla ei ole helppoja ratkaisuja. Sen sijaan tarvitaan toimenpidekokonaisuutta, joka auttaa luomaan terveellisiä, ekologisia ja kriisinkestäviä ruokajärjestelmiä.
Kehitetään liha- ja sokerivero sekä tukipalkkioita hedelmille ja vihanneksille
Tutkimus osoittaa, että verojen ja tukipalkkioiden kaltaiset ohjauskeinot vaikuttavat ostokäyttäytymiseen. Kyse voi olla esimerkiksi tietyntyyppisen lihan verottamisesta, lisättyä sokeria sisältävien juomien valmisteveroista tai vihannesten subventoinnista. Ohjauskeinojen käyttöönotto yhteispohjoismaisesti voi lisätä kuluttajahyväksyntää, joka on yleensä haasteena tällaisten keinojen käytössä.
Vahvistetaan julkisia hankintoja ja koulutusta
Pohjoismailla on ainutlaatuinen tilaisuus käyttää julkisia ruokapalveluita vipuvoimana, kun ne kannustavat kuluttajia parempiin ruokavalintoihin. Julkisia ruokapalveluita taas on ohjattava siten, että ne tukisivat nykyistä paremmin terveellisiä ja ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaisesti.
Kehitetään elintarvikkeille pohjoismainen ilmastomerkki
Tuotteiden pakkausmerkinnät vaikuttavat kuluttajakäyttäytymiseen. Pohjoismaissa on saatu hyviä kokemuksia suomalaisesta Sydänmerkistä ja ruotsalaisesta Nyckelhålet-merkistä, jotka ohjaavat kuluttajia tekemään terveellisempiä valintoja. Nyckelhålet on otettu käyttöön myös Norjassa ja Tanskassa. Nyt Tanska on kehittämässä elintarvikkeiden ilmastomerkintää, jota voitaisiin jatkokehittää yhdessä ja levittää muihin Pohjoismaihin.
Laaditaan yhteiset suuntaviivat epäterveellisen ruoan markkinoinnille
Monet suuret elintarvikeyritykset toimivat nykyisin kaikissa Pohjoismaissa, joten sääntöjen yhdenmukaistaminen helpottaisi yritysten toimintaa. Pohjoismaiden voisi siksi olla järkevää valmistella yhdessä tiukempia suuntaviivoja ja lakeja, joilla pyrittäisiin vähentämään epäterveellisen ruoan markkinointia. Alan nykyinen lainsäädäntö on heikkoa, ja lisätoimia tarvitaan, jotta mainonta ei ohjaisi varsinkaan lapsia ja nuoria epäterveellisiin ja epäekologisiin kulutustottumuksiin.
Raportin on laatinut Nordregio-tutkimuslaitos Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta.
Seuraa julkistusta suorana
Raportti julkistetaan Tukholmassa 14. maaliskuuta klo 8.15–10.15 ja lähetetään myös suorana verkossa.
Raportti kuuluu Kestävät ja terveelliset elintarvikejärjestelmät -hankkeeseen, joka on osa Kestävä elämäntapa Pohjoismaissa -ohjelmaa.