Koko Pohjola Natossa: ”Pohjoismaisessa turvallisuuspolitiikassa alkaa uusi aikakausi”

– Nordefcosta tulee entistä merkittävämpi, kun kaikki Pohjoismaat ovat mukana Natossa. Nyt Pohjolan puolustusta on mahdollista koordinoida. Nordefco on ollut menestys, ja se pitää päivittää vastaamaan uutta turvallisuudenpoliittista todellisuutta, sanoi kokoukseen osallistunut Norjan Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Håkon Lunde Saxi.

Nordefco eli The Nordic Defence Cooperation perustettiin vuonna 2009, jolloin turvallisuustilanne oli täysin toisenlainen kuin nykyään. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan sekä Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys merkitsevät sitä, että pohjoismaista puolustusyhteistyötä on sopeutettava nykytilanteeseen.

Uusi turvallisuuspoliittinen tilanne ja Nordefcon suunniteltu päivittäminen toimivat kimmokkeina, kun Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto kutsui vuotuiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluunsa Nordefco-yhteistyön nykyisen puheenjohtajan ja Norjan puolustusministerin Bjørn Arild Gramin sekä Pohjoismaiden parlamenttien puolustusvaliokuntien puheenjohtajat. Tämän vuoden keskustelu käytiin Oslossa, ja sitä isännöi Norjan parlamentti suurkäräjät. Tavoitteena oli keskustella siitä, miltä tulevaisuuden pohjoismainen puolustusyhteistyö näyttää.  

– Pohjoismaiset parlamentaarikot ovat sitoutuneita pohjoismaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen. On tärkeää, että meillä on foorumi, jolla puolustusyhteistyöstä voidaan keskustella hallituspuolen kanssa, sanoo Jorodd Asphjell, joka on Pohjoismaiden neuvoston Norjan valtuuskunnan puheenjohtaja ja neuvoston tuleva presidentti.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusvoimien komentajat jättivät hiljattain hallituksilleen yhteisen kannanoton. He antavat selkeän suosituksen siitä, miten pohjoismainen puolustusyhteistyö voitaisiin organisoida sen jälkeen, kun kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä: yhteistyötä tulisi tiivistää.

– Suosittelemme läheistä yhteistyötä, johon sisältyy mahdollisimman paljon Pohjolan puolustuksen yhteistä suunnittelua ja joka kattaa myös kokonaispuolustuksen, sanoo Norjan puolustusvoimien komentaja Eirik Kristoffersen.

Oslossa 15. marraskuu pidetty kokous oli alkulämmittelyä tällä viikolla pidettävään puolustusministerikokoukseen, jossa on määrä aloittaa Nordefcon päivitystyö.

Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa vallitsi poliittis-sotilaallinen yksimielisyys siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys kasvattaa pohjoismaisen puolustusyhteistyön mahdollisuuksia.

– Tarvitsee katsoa vain Pohjoismaiden karttaa: jäsenyys mahdollistaa ilmatilan käytön yli rajojen. Se kasvattaa tuntuvasti toiminta-aluettamme, lisää laskeutumistukikohtien määrää ja ennen kaikkea mahdollistaa omien joukkojemme siirron etelästä pohjoiseen Suomen ja Ruotsin kautta. Naton jäseninä meillä on myös liittolaisia, joilla on velvollisuus tukea toisiaan, Kristoffersen kertoo.

Norjan puolustusministeri Bjørn Arild Gram painottaa Kristoffersenin tavoin sitä, että koko Pohjolan saaminen Natoon aloittaa Pohjoismaiden sotilaallisessa yhteistyössä uuden aikakauden.

– Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys merkitsee kiistatta uuden ajan alkamista pohjoismaisessa turvallisuuspolitiikassa. Kun koko Pohjola on Natossa, se tuo suuria mahdollisuuksia pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, hän sanoo.

– Nordefcoa on tarkoitus uudistaa Naton puitteissa, ja Nordefcon uuden vision työstäminen alkaa puolustusministerien kokouksessa Oslossa, Gram sanoo. 

Pohjoismaiden puolustusministerit aloittavat Nordefcon vision päivittämisen tällä viikolla. Uudistettu visio on määrä esitellä vuonna 2023, ja se keskittyy koordinoituun pohjoismaiseen puolustukseen Naton puitteissa.

Norja on Pohjoismaiden neuvoston ensi vuoden puheenjohtajamaa. Puheenjohtajakauden tärkeimpiä painopistealueita on ”Turvallinen Pohjola”.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ovat muuttaneet turvallisuuspoliittista tilannetta. Pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä keskusteleminen onkin nyt erityisen ajankohtaista. ”Turvallinen Pohjola” on tärkeimpiä painopistealueita Norjan toimiessa Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2023.