Kovat odotukset kansalaisjärjestöjä kohtaan

Hiljattain järjestettiin pohjoismainen kansalaisyhteiskuntahuippukokous, joka keskittyi sosiaaliseen kestävyyteen. jossa järjestöväki kohtasi Tanskan ja Suomen pohjoismaiset yhteistyöministerit, Flemming Møller Mortensenin ja Thomas Blomqvistin, Tanskan sosiaali- ja vanhuspalveluministerin Astrid Kragin, Pohjoismaiden neuvoston presidentin Bertel Haarderin ja Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin Paula Lehtomäen. Yhdessä he keskustelivat siitä, miten kansalaisjärjestöt voivat auttaa toteuttamaan visiota sosiaalisesti kestävän Pohjolan rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist sanoi huippukokouksessa, että yhteiskunnan arvon mittarina on sen kyky huolehtia kaikkein heikoimmista. Hän totesi myös, että tehtävää on vaikeuttanut korona, joka on muun muassa lisännyt perheväkivaltaa.

Huippukokouksessa keskityttiin muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston perustamaan kansalaisyhteiskuntaverkostoon. Pohjoismaisista kansalaisjärjestöistä koostuvan verkoston tarkoituksena on saada järjestöjen ääni kuuluviin Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -työssä. Verkosto tapasi ensimmäistä kertaa fyysisesti päivää ennen huippukokousta. Mukana olivat myös Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist, Tanskan Flemming Møller Mortensen, Norjan Anne Beathe Kristiansen, Islannin Sigurður Ingi Jóhannsson, Ahvenanmaan Annette Holmberg-Jansson sekä pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Thomas Blomqvist odottaa verkostolta paljon ja toivoo, että viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö tarjoaisi poliitikoille lähituntumaa haasteisiin ja ratkaisuihin ja auttaisi luomaan toimintamallin, joka inspiroi kansalaisjärjestöjä yli maarajojen:

– Meidän on hyödynnettävä eri Pohjoismaiden ratkaisuja ja otettava niistä vaikutteita, Thomas Blomqvist summaa. Ministeri ei ole odotuksineen yksin. Verkoston koordinaattori, ruotsalaisen Global Utmaning -ajatushautomon Joel Ahlgren on valmis tarttumaan haasteeseen, ja hänellä on odotuksia myös toiseen suuntaan:

– Ministerien kiinnostus on suurta, ja toivottavasti verkosto saa mahdollisuuden myös vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön ja sitä kautta Pohjoismaiden työhön, Joel Ahlgren pohtii.

Tanskan yhteistyöministeri Flemming Møller Mortensen toivoo verkoston energisoivan Pohjoismaiden, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Ministeri huomautti, että aina on niitä, jotka ovat edenneet ratkaisujen toteuttamisessa pidemmälle. Muiden tulisi suhtautua tähän myönteisesti ja ottaa työstä mallia:  

– Kun jokin maa on kärjessä, se voi kirittää muita. Tämä ajattelutapa ja energisyys ovat kansalaisyhteiskuntaverkoston tärkeitä osatekijöitä, ja nuorilla on työssä avainasema, Flemming Møller Mortensen toteaa.

Kansalaisyhteiskuntahuippukokous keskittyi sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa oleviin aikuisin sekä 15–18-vuotiaisiin nuoriin. Huippukokouksen tarkoituksena oli jakaa tietoa, keskustella ja visioida yhdessä kansalaisyhteiskunnan roolia pohjoismaisen hyvinvointimallin kehittämisessä sekä sosiaalisesti kestävän Pohjolan luomisessa. Kokouksen järjestivät Danish Institute for Voluntary Effort ja Mandag Morgen -ajatushautomo Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella. Uusi pohjoismainen kansalaisyhteiskuntaverkosto jättää tammikuussa 2022 Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja Pohjoismaiden neuvostolle suosituksensa, jotka koskevat järjestöjen panoksen vahvistamista.