”Miehet mukaan tasa-arvotyöhön!”

Kokouksen kanssa samaan aikaan järjestettiin miehiin ja tasa-arvoon keskittynyt neljäs kansainvälisen ICMEO-konferenssi, jonka isäntämaana toimi tällä kertaa Ruotsi. Myös konferenssi keskittyi siihen, miten sosiaalisia normeja ja stereotypioita muuttamalla voidaan vahvistaa miesten ja poikien roolia tasa-arvotyössä.

Ruotsin tasa-arvoministeri Lena Hallengren korosti miesten ja poikien osallisuutta sekä miehisyyteen liittyvien kysymysten sisällyttämistä tasa-arvotyöhön.

Miehisyysnormien purkaminen väkivallan vähentäjänä

– Miehisyysnormien haastaminen edistää tasa-arvoa ja parantaa kaikkien mahdollisuuksia. Erityisen tärkeää se on nuoriin liittyvässä työssä. Entistä tasa-arvoisemman maailman luominen on pitkäjänteistä työtä, jonka on mentävä koko ajan eteenpäin. Tasa-arvo ei tule automaattisesti, vaan sen eteen on ponnisteltava. Jos olemme toimettomina, tasa-arvo ottaa helposti takapakkia, tasa-arvoministeri Lena Hallengren totesi.

– Miehisyysnormien muuttaminen voi lisätä yhteiskunnan turvallisuutta vähentämällä väkivaltaa, edistämällä kansalaisten terveyttä, parantamalla tasa-arvoa ihmissuhteissa sekä höllentämällä työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta. Tätä nykyä Pohjoismaiden työmarkkinoiden sukupuolittuminen on yksi naisten ja miesten palkka- ja tuloerojen selittäjistä, Hallengren sanoo.

Kaikki Pohjoismaat käsittelevät miehet ja tasa-arvo -teemaa vaihtelevasti kansallisissa tasa-arvotavoitteissaan, ja Pohjoismaissa on vahvistunut perinne, jossa tasa-arvon korostetaan koskevan myös miehiä. Tasa-arvo on Pohjoismaille vahva profiilikysymys, ja muut maat ovat kiinnostuneita kuulemaan saamistamme kokemuksista.

Uusi raportti tasa-arvon talousvaikutuksista

Tasa-arvo ei ole vain pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien peruspilari tai oikeudenmukaisuus- ja demokratiakysymys, vaan myös taloudellinen kysymys.

OECD on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta uuden raportin, jonka mukaan tasa-arvo on kasvattanut kaikkien Pohjoismaiden bruttokansantuotetta merkittävästi. Lähes kolme neljästä pohjoismaisesta naisesta on työelämässä. Naisten työllisyyden kasvun osuus Pohjoismaiden bruttokansantuotteen kasvusta on ollut 10–20 prosenttia kuluneiden 40–50 vuoden aikana.

– Jos Pohjoismaiden naiset siirtyisivät osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön, se voisi piristää taloutta lisäämällä BKT:n kasvua 15–30 prosenttia vuodessa, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvostoa pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

OECD:n raportissa ”Is the Last Mile the Longest?” huomautetaan kuitenkin, että Pohjoismaiden ongelmana on yhä työmarkkinoiden sukupuolittuminen, naisten ja miesten sitkeä palkkaero sekä osa-aikatyön vinoutunut sukupuolijakauma.

– Jotta jaksaisimme juosta vielä viimeisenkin kilometrin, meidän on keskittyvä miehisyysnormeihin, sanoo Ahvenanmaan tasa-arvoministeri, maaneuvos Katrin Sjögren. 

Miesten rooli keskiöön

Miesten ja poikien aktiivinen osallistuminen tasa-arvotyöhön on läpäisevänä teemana nykyisessä pohjoismaisessa tasa-arvoalan yhteistyöohjelmassa 2015–2018. Uuden yhteistyöohjelman on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2019. Tukholman-kokouksessa ministerit antoivat tukensa sille, että yhteistyöohjelmassa nostetaan omaksi teema-alueeksi miehet ja tasa-arvo, miehisyysnormit sekä miesten ja poikien aktiivinen osallistuminen tasa-arvotyöhön. Kolme muuta teemakokonaisuutta voisivat koskea tulevaisuuden työelämää ja kasvua, hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua sekä valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia.