Pohjoismaat kiihdyttävät ruokahävikin vähentämistä

Kolmannes maailman ruoantuotannosta menee hukkaan, ja Pohjoismaissa heitetään roskiin tai tuhotaan noin 3,6 miljoonaa tonnia ruokaa joka vuosi. Ruokahävikin vähentäminen on kestävän kehityksen kysymys ilmaston ja ympäristön kannalta ja samalla edellytys resilienttien ruokajärjestelmien toteuttamiselle. 

Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeministerit (FJLS) ovat yksimielisiä siitä, että Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee lisätä yhteistyötä ja luoda uusia yhteenliittymiä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

– Kaikki voivat tehdä oman osansa. Kyse voi olla arjen pienistä teoista, kuten siitä, että luotamme makunystyröihimme parasta ennen -päiväysten sijasta. Pohjoismaat ryhtyvät nyt yhdessä toimiin työn vauhdittamiseksi, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann. 

Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeministerit hyväksyivät viime kesänä yhteisen julkilausuman, jossa he uudistavat aiemmat sitoumuksensa Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja pohjoismaisen yhteistyön Visio 2030:een ruokahävikin puolittamiseksi.  

– Olemme vakaasti päättäneet edistää aktiivisesti ruokahävikin vähentämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi kehotamme lisäämään yhteistyötä yli ruokajärjestelmien rajojen, ministerit kirjoittavat julkilausumassaan. 

Pohjoismaiden ministerineuvosto sitoutuu julkilausumassa edistämään kestävän kehityksen tavoitetta 12 ja erityisesti tavoitetta 12.3 niin kansallisesti ja alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteeseen pyritään yhteisillä toimilla, joista voidaan mainita vapaaehtoisiin sopimuksiin ja lainsäädäntöön liittyvä dialogi, virastojen ja ministeriöiden asiantuntijoista ja viranhaltijoista koostuva verkosto, parhaita käytäntöjä esittelevä käsikirja sekä ruokahävikin pitäminen esillä kansainvälisissä yhteyksissä.

Lähtölaukauksena pohjoismaisten toimien kiihdyttämiselle oli ruokahävikkikokous Nordic Food Waste Summit 2023, joka poiki pohjoismaiselle yhteistyölle monia tärkeitä suosituksia. Huhtikuussa pidetty konferenssi kokosi yhteen tuvan täydeltä ministereitä, asiantuntijoita, aktivisteja, yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä koko Pohjolasta.  

Konferenssiin osallistuivat myös hänen kuninkaallinen korkeutensa Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja hänen kuninkaallinen korkeutensa Tanskan prinsessa Marie, joiden läsnäolo antoi asialle lisänostetta. Prinsessa Marie korosti avauspuheenvuorossaan, että ruokahävikissä ei ole kyse vain ilmastonmuutoksesta: 

– Ruokahävikin torjuminen ei ole vain ilmastoasia. Se on myös taloudellinen ja eettinen kysymys. Ruokahävikin vähentämisessä on kyse globaalista oikeudenmukaisuudesta.

Ruokahävikki on yhtenä ohjelmakohtana COP28-ilmastokokouksen pohjoismaisessa paviljongissa joulukuussa, mikä noudattelee ministerien toivetta Pohjoismaiden yhteisistä kansainvälisistä toimista.

Kokous antaa Pohjoismaille ainutlaatuisen mahdollisuuden kirittää globaalia yhteistyötä kohti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. 

Tanskan kruununprinsessa Tanskan prinsessa Marie, Ruotsin maatalousministeri Peter Kullgren ja Tanskan ruoka-, maatalous- ja kalatalousministeri Jacob Jensen Tukholman Nordic Food Waste Summit 2023 -konferenssissa.