Pohjoismainen verkosto selvittämään seksuaalisen hyväksikäytön jälkiseurauksia aikuisilla
– Terveysviranomaiset eivät ota riittävästi vastuuta ihmisistä, jotka kärsivät seksuaalisen hyväksikäytön jälkiseurauksista. Ryhmä kattaa 5–10 % Pohjoismaiden väestöstä, Bente Stein Mathisen sanoo.
Pohjoismaisesta yhteistyöstä ja kokemustenvaihdosta voi olla tärkeä apu pyrittäessä parantamaan kansallisia toimia, kartuttamaan osaamista ja lisäämään tutkimusta.
– Alalla on pulaa kansallisesta ja kansainvälisestä koordinaatiosta. Verkosto kannustaisi luomaan pohjoismaista lisäarvoa sekä etsimään tutkimuksen, yrittäjyyden, julkissektorin ja kolmannen sektorin välisiä synergioita tavalla, joka toisi kansallisia tuloksia. Hyviä yksittäisiä toimenpiteitä on paljon, mutta yhteistyöfoorumeista on puutetta, Stein Mathisen huomauttaa.
Tämä ihmisryhmä ei saa nykyisin riittävästi apua. Onkin hienoa, että Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ottavat nyt pohdintaan ehdotuksen verkoston perustamisesta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.Vakava yhteiskunnallinen ongelma
Lapsuudessa tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö vaikeuttaa elämää myös aikuisiällä. Valtaosa uhreista kärsii elämänlaatua heikentävistä psykososiaalisista ongelmista. Osalla vaikeudet ovat niin suuria, että he eivät kykene opiskelemaan, työskentelemään tai rakentamaan turvallisia ihmissuhteita. Joillekin kehittyy päihderiippuvuus, syömishäiriöitä tai muita henkisiä, psykosomaattisia tai fyysisiä ongelmia.
Lisätietoa lapsuuden hyväksikäytön vaikutuksista:
Lapsuuden hyväksikäytön seuraukset eivät kosketa vain yksilöä, vaan kyseessä on myös vakava yhteiskunnallinen ongelma. Kun tälle ryhmälle tarjotaan laadukasta tukea mahdollisimman varhain, se vähentää kärsimystä ja on hyväksi myös kansantaloudelle.
Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle,
- että se perustaa verkoston, jonka painopisteenä ovat lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamat jälkiseuraukset aikuisilla ja joka koostuu julkisen, yksityisen ja vapaaehtoissektorin toimijoista, joilla on vankkaa osaamista alueelta ja joka kokoontuu kerran vuodessa kannustaakseen pohjoismaiseen lisäarvoon sekä tutkimuksen, yrittäjyyden, julkisen yhteiskunnan ja kolmannen sektorin väliseen synergiaan.
- että se laatii raportin koskien ”Grönlannin-mallin” mukaista liikkuvaa yksikköä, välittää työmenetelmiä, käynnistää toimenpiteitä ja tekee ehdotuksia mahdollisista muutoksista muissa Pohjoismaissa tehtävää sopeuttamista ajatellen.
- että se sisällyttää lapsia ja aikuisia koskevat hyväksikäyttökysymykset Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen vastuualueeseen sekä Pohjoismaiden terveys- ja sosiaalialan ohjelmien kehittämistyöhön.
- että se kehittää koulutusohjelmia, jotka on sopeutettu seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden lasten ja nuorten sekä jälkiseurauksista kärsivien aikuisten parissa työskenteleville eri ammattiryhmille tavoitteena Pohjoismaiden yleisten kansanterveysohjelmien vahvistaminen.
- että se vahvistaa tutkimusta, eli perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja huippututkimusta pohjoismaisissa laitoksissa varmistaakseen, että poliittiset päätökset perustuvat tietoon kaikilla seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden lasten ja nuorten ja jälkiseurauksista kärsivien aikuisten hoitoa ja muita toimenpiteitä koskevilla alueilla.
