Pohjoismaisesta budjetista sopu

Budjetista keskusteltiin julkisuudessa jo ennen päätöstä, sillä kulttuuri- ja koulutusalan rahoituksen merkittävät leikkaukset herättivät huolta.

– Pääministerit ovat asettaneet työmme tavoitteeksi, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Vuoden 2022 budjetista on siksi ohjattava enemmän varoja ilmastoon ja kestävyyteen sekä alueen integraatiota syventäviin toimiin, mikä on tarpeen myös tulevina vuosina, sanoo Suomen pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist, joka johti yhteistyöministereiden kokousta. Pandemian aikana kuitenkin myös pohjoismaisen taiteen, kulttuurin ja yhteenkuuluvuuden merkitys Pohjoismaiden asukkaille on korostunut. Siksi olen iloinen siitä, että aikaisempina vuosina käyttämättä jääneiden varojen avulla saadaan toteutettua vuoden mittainen panostus kulttuuriin ja koulutukseen, Blomqvist toteaa.

Budjettivalmisteluiden viimeisenä vaiheena käytiin tavanomaisen käytännön mukaisesti neuvotteluja Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston kesken. Budjettikompromissin kokonaissumma on 15,1 miljoonaa Tanskan kruunua.  

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bertel Haarder on erittäin tyytyväinen siihen, että kulttuuri- ja koulutusalaa priorisoidaan työssä myös vuonna 2022.

– Pohjoismaiden neuvostolle oli hyvin tärkeää, ettei kulttuuri- ja koulutusala joutunut kokemaan jälleen yhtä iskua kaikkien pandemian aiheuttamien vaikeuksien jälkeen, Haarder sanoo. Totta kai pidämme myös vihreää siirtymää tärkeänä, mutta kulttuuriyhteistyö on pohjoismaisen yhteistyön perusta, hän toteaa.

Neuvottelujen päätyttyä presidentti korostaa tarvetta yhä tiiviimmälle neuvoston ja ministerineuvoston väliselle yhteistyölle – niin poliittisissa kuin hallinnollisissakin kysymyksissä.

– Sanomme aina, että olemme vahvempia yhdessä, ja se pätee tässäkin asiassa, Haarder muistuttaa.

Budjettikompromissi vahvistaa muun muassa useiden kulttuuritukiohjelmien ja pohjoismaisten kulttuurilaitosten, pohjoismaisen kieliyhteistyön, Norden i skolan -hankkeen, Nordjobbin sekä pohjoismaisen kirjallisuusviikon rahoitusta.

Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri -valiokunnan puheenjohtaja Kjell-Arne Ottosson on helpottunut.

– Pelkäsimme merkittäviä leikkauksia jo valmiiksi kovia kokeneelle sektorille, mutta tämä budjetti antaa mahdollisuuden jatkaa vahvaa kulttuuriyhteistyötä, Ottosson toteaa.

Budjettikompromissista laatimassaan mietinnössä Pohjoismaiden neuvosto esittää toiveen liikennepolitiikan ministerineuvoston mahdollisimman pikaisesta perustamisesta. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto on asiasta yksimielinen, ja toive sisältyy myös Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston tekemään sopimukseen.

– Liikennepolitiikan ministerineuvoston perustaminen olisi linjassa sekä integraatioon että vihreään siirtymään keskittymisen kanssa, Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Annette Lind sanoo. Mielestämme alalla tehtävä yhteistyö olisi tehokkaampaa, jos yhteistyöllä olisi pysyvät rakenteet, Lind toteaa.

Tulevien vuosien budjettisuunnittelu perustuu pohjoismaisen budjetin asteittaiseen ja suunnitelmalliseen uudelleenjakoon Pohjoismaiden ministerineuvoston nelivuotisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Pohjoismaiden ministerineuvosto hyväksyi toimintasuunnitelman marraskuussa 2020 keskusteltuaan siitä Pohjoismaiden neuvoston kanssa.

– Pohjolalla on edessään pitkäjännitteinen työ, jotta säilytämme asemamme vihreän siirtymän edelläkävijöinä, ministeri Thomas Blomqvist toteaa. Panemme tyytyväisinä merkille, että suunnitelman mukaisella ilmastotyöllä on Pohjoismaiden asukkaiden vahva tuki. Se näkyy myös viime viikolla julkistetusta Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston teettämästä kyselytutkimuksesta.

Keskustelut tulevan vuoden budjetista käynnistyvät jo tämän vuoden joulukuussa, kun Pohjoismaiden ministerineuvoston nykyisen ja tulevan puheenjohtajamaan edustajat kokoontuvat ensimmäiseen käsittelyyn Pohjoismaiden neuvoston nykyisen ja tulevan puheenjohtajamaan edustajien kanssa.

Taustatietoa budjetista: