Työpaikkojen alueellistaminen on rankka mutta tuloksellinen prosessi

28.06.18 | Uutinen
Regionalministrar
Valokuvaaja
Anna Rosenberg
Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamisella ja uusien viranomaisten sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle voidaan tehokkaasti edistää kasvun ja kehityksen jakautumista koko maahan. Tähän päätelmään ovat tulleet useat Pohjoismaiden aluekehityksestä vastaavat ministerit.

Alueellistaminen tapaa herättää kiivasta keskustelua, ja sen huonoina puolina ovat tuottavuuden tilapäinen heikentyminen sekä osaamisen menettäminen. Tästä huolimatta alueellistaminen kannattaa, koska se auttaa nostamaan koulutustasoa, parantamaan työmarkkinoita ja edistämään koko maan pitämistä asuttuna.

Tällaisia kokemuksia on useilla Pohjoismaiden alueministereillä, jotka keskustelivat aiheesta aluepolitiikan ministerineuvoston kokouksessa Haaparannassa 27. kesäkuuta.  

Kööpenhaminan seudulta alueellistetaan 8 000 työpaikkaa

Tanskassa on tänä vuonna luvassa toinen alueellistamisaalto, jossa valtion työpaikkoja sijoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Noin 4 000 työpaikkaa sijoitetaan yhteensä 49 paikkakunnalle maan aluekehityksen vahvistamiseksi. Aiempi alueellistamisaalto toteutettiin vuonna 2015, jolloin Kööpenhaminasta sijoitettiin 3 800 työpaikkaa yhteensä 38 paikkakunnalle eri puolille Tanskaa.

Ruotsin hallitus on alueellistanut toimikaudellaan 2 000 valtion työpaikkaa ja seurannut hyvin kiinnostuneena Tanskan kehitystä. 

Tanskan elinkeinoviraston varapääjohtaja Sigmund Lubanski kertoo, että tähän mennessä työpaikkojensa perässä on siirtynyt noin neljäsosa työntekijöistä. Tämä on muun muassa pidentänyt joidenkin alueellistettujen virastojen käsittelyaikoja, koska uusi henkilöstö on ollut kokematonta.

Osaamista riittää koko maassa

– Ongelma on kuitenkin tilapäinen. Valtion työpaikkojen alueellistaminen edistää osaamisen säilymistä maaseudulla. Hyvää suuntausta on vahvistanut se, että olemme alueellistaneet myös joitakin koulutuksia, Sigmund Lubanski sanoo.

Norja on maa, jolla on pisin kokemus viranomaisten ja virastojen alueellistamisesta harvaan asutuille seuduille. Siellä ne ovat osaltaan mahdollistaneet ihmisten jäämisen alueelle ja auttaneet ylläpitämään peruspalveluita. Samalla ne ovat parantaneet työmarkkinoita.

Norjan maatalous- ja elintarvikeministerin Jon Georg Dalen mukaan Norjallakin on kokemuksia alueellistamisen aiheuttamasta tilapäisestä tehokkuus- ja osaamisvajeesta sekä uudelleensijoitettavien työntekijöiden esittämästä kritiikistä.

Alueellistaminen vaatii poliittista rohkeutta

– Silloin vaaditaan pitkäjänteistä poliittista rohkeutta ja tahtoa. Uudet valtionhallinnon toiminnot kannattaa luonnollisesti sijoittaa maaseudulle heti alusta lähtien, hän sanoo.

Islanti ei ole juuri alueellistanut valtion työpaikkoja, vaan päinvastoin kannattanut toimintojen keskittämistä Reykjavikiin. Nyt mieli on alkanut muuttua, mutta tämän hetken suurin aluepoliittinen panostus on kaikki Islannin kotitaloudet kattavan valokuituverkon rakentaminen.

Islanti panostaa valokuituun

– Islannin aluepolitiikan ainoana todellisena tavoitteena on tähän saakka ollut se, että ihmiset saataisiin muuttamaan Reykjavikiin. Nyt ajattelemme, että kaikkien on voitava asua mieleisessään paikassa. Jotta koko Islanti olisi vahva, kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet saada hoitoa, työtä ja koulutusta asuinpaikasta riippumatta, toteaa Islannin liikenne- ja paikallishallintoministeri Sigurður Ingi Jóhannsson.

 

Ota yhteyttä