Uusi johtaja uskoo pohjoismaisen yhteistyön vahvistuvan koronan jälkeen

Kristina Háfoss aloitti Pohjoismaiden neuvoston Kööpenhaminan-sihteeristön johtajana 1. helmikuuta. Näin korona-aikana ensimmäinen päivä uudella työpaikalla on kuitenkin jotain ihan muuta kuin mihin olemme tottuneet. Pandemia riehuu täyttä häkää, joten työt eivät ala Ved Stranden 18:ssa sijaitsevassa sihteeristörakennuksessa vaan kotitoimistosta käsin.

Pohjoismaiden neuvoston korkeimpana virkamiehenä hänen pitäisi nyt luotsata pohjoismainen yhteistyö ulos koronakriisistä. Pandemia on ollut yhteistyölle melkoinen koetinkivi, mutta Kristina Háfoss keskittyy ongelmien sijasta mahdollisuuksiin ja uskoo pandemian antavan yhteistyölle nostetta.

– Aina voi keskittyä pohtimaan epäonnistumisia, ja aiomme toki ottaa pandemiasta opiksi. Itse haluan kuitenkin katsoa eteenpäin ja uskon kriisin voivan vahvistaa yhteistyötä. Olemme nyt nähneet, mihin kriisitilanne voi johtaa. Sen pohjalta voimme kehittää jatkossa yhteispohjoismaisia ratkaisuja, jotka liittyvät esimerkiksi kriiseihin varautumiseen, Kristina Háfoss sanoo.

Háfoss puhuu lämpimästi Pohjolan vapaan liikkuvuuden puolesta, ja hän soisi kaikkien liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden katoavan.

– Meidän on keskityttävä työssämme ihmisiin, jotka haluavat työskennellä, opiskella ja harjoittaa yritystoimintaa yli rajojen. Heidän on koettava, että pohjoismainen yhteistyö helpottaa Pohjoismaasta toiseen muuttamista tai asumista yhdessä ja työskentelyä toisessa Pohjoismaassa. Olemme päässeet pitkälle, mutta emme ole vielä maalissa.

Tärkeänä apuvälineenä on Kristina Háfossin mukaan digitalisaatio, johon hän perehtyi pohjoismaisella tasolla jo ministeriaikanaan. Tuolloin hän vastasi digitalisaatiosta sekä sähköisen tunnistamisen ja digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotosta Färsaarilla. Esimerkkinä digitalisaation mahdollisuuksista hän mainitsee juuri sähköisen tunnistamisen.

– Kun saamme Pohjoismaiden sähköiset tunnistamisjärjestelmät ”puhumaan” keskenään, pohjoismaalaiset voivat käyttää kansallisia sähköisiä tunnistamisjärjestelmiä myös muissa Pohjoismaissa. Se olisi iso askel rajaesteiden poistamiseksi, ja olemme jo lähellä onnistumista, Kristina Háfoss sanoo.

Háfoss haluaa tuoda pohjoismaisen yhteistyön myös lasten ja nuorten maailmaan. Hän toivoo, että kouluissa opetettaisiin nykyistä enemmän Pohjoismaista, niiden historiasta, kulttuurista ja kielistä sekä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Lisäksi hän toivoo, että yhteistyö ei näyttäytyisi vain poliittisena hankkeena vaan tavallisten ihmisten arkeen vaikuttavana asiana.

Lisäksi hän korostaa Pohjolan merkitystä kansainvälisenä edelläkävijänä muun muassa ilmasto- ja demokratiakysymyksissä, Arktiksella sekä maailman vääryyksien ja epätasa-arvon kitkemisessä.

Kristina Háfoss on tehnyt menestyksekästä uraa siitä lähtien, kun hän kiinnostui yhteiskunnasta ja politiikasta Färsaarten suuren talousromahduksen yhteydessä vuonna 1992. Tapahtuma johti kansantaloustieteen opintoihin Kööpenhaminan yliopistossa. Syventääkseen yhteiskunnallista ymmärrystään hän luki myös oikeustiedettä ja suoritti kaksi tutkintoa samassa ajassa kuin yleensä suoritetaan yksi.

Háfoss on ehtinyt olla jäsenenä myös Färsaarten parlamentissa eli lakikäräjillä, jonne hän pääsi kaikkien aikojen nuorimpana naisedustajana ollessaan 26-vuotias. Hän on toiminut kahdesti ministerinä ja työskennellyt pankissa sekä Färsaarten suurimmassa vakuutusyhtiössä.

Háfoss on niin ikään ollut eliittiurheilija ja mukana Färsaarten uintimaajoukkueessa sekä nuorten lentopallomaajoukkueessa, minkä lisäksi hänellä Färsaarten-mestaruus juoksussa. Lapsena ja nuorena Háfoss kävi musiikkikoulua, ja hän soittaa pianoa.

Vapaa-ajallaan Háfoss keskittyy nykyisin perheeseen, jossa on mies ja neljä lasta.

– Myös juoksu- ja kävelylenkit luonnossa ovat mieleen. Jos aikaa jää, käytän sen mieluusti lukemiseen, Kristina Háfoss kertoo.

Neuvoston johtajan tehtävä viisivuotinen, minkä jälkeen on mahdollisuus kolmen vuoden jatkoon. Kristina Háfoss, miltä Pohjola mahtaa näyttää kahdeksan vuoden päästä?

– Toivon ja uskon, että teemme silloin nykyistä vahvempaa pohjoismaista yhteistyötä ja että kaikki nykyiset rajaesteet on saatu poistettua. Odotan tulevalta myös sitä, että kansalliset tunnistamisjärjestelmät toimivat kaikissa Pohjoismaissa, Pohjolalla on alueena nykyistä vahvempaa ulkopoliittista yhteistyötä ja että olemme tehneet Pohjolasta vision mukaisesti maailman kestävimmän ja integroituneimman alueen

Kristina Háfoss seuraa tehtävässä Britt Bohlinia, joka johti neuvostoa vuosina 2014–2021.