Uusi OECD-raportti: Näin paljon talous kasvaisi naisten työllisyyttä lisäämällä

Kehittynyt päivähoitojärjestelmä, äitien ja isien palkalliset perhevapaat sekä mahdollisuus työaikajoustoihin ja osa-aikatyöhön ovat nostaneet pohjoismaisten naisten työllisyyden lähes yhtä suureksi kuin miesten. Ero on koko OECD:n pienin.

OECD tutkii Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta tehdyssä uudessa raportissa tämän politiikan kasvuvaikutuksia ja sitä, miten maat hyötyisivät uusista tasa-arvoparannuksista. 

Päätelmänä on, että jos Pohjoismaat eivät olisi toteuttaneet tasa-arvouudistuksia ja saaneet naisia työmarkkinoille, niiden talouskehitys olisi 20 vuotta jäljessä nykyisestä. Tuleva kasvunvara piilee ennen kaikkea naisten osa-aikatyön vähentämisessä. 

• Lataa koko raportti tästä: Is the last mile the longest? 

Vahvaa kasvua 40–50 vuoden ajan

Raportista voi lukea muun muassa, että Ruotsin naisten työllisyys kasvoi 53 prosentista 81 prosenttiin vuosina 1965–1990. Sen jälkeen se pieneni jonkin verran, mutta ellei kehitystä olisi tapahtunut, Ruotsi olisi 12–13 prosenttia nykyistä köyhempi. Sama kansantaloudellinen voitto on saavutettu Tanskassa. Vuonna 2016 Pohjoismaiden naisten työllisyys oli keskimäärin 72 prosenttia, kun OECD:n vastaava luku oli vain 59.

Pohjoismailla on kuitenkin OECD:n mukaan yhä jäljellä ratkaisemattomia ongelmia ja myös hyödyntämättömiä kasvumahdollisuuksia.

Näin suuri on kasvunvara

Jos työllisyyteen ja tehtyihin työtunteihin liittyvät sukupuolierot poistettaisiin kokonaan vuoteen 2040 mennessä, se antaisi raportin mukaan taloudelle piristysruiskeen, joka vastaa 15–30 prosentin vuotuista BKT-kasvua henkeä kohti.

Suomen kansalaiset rikastuisivat BKT:n kasvusta 3 300 euroa henkeä kohti. Ruotsalaisten vastaava luku on 37 500 Ruotsin kruunua ja islantilaisten 584 300 Islannin kruunua.

Suurin potentiaali on Tanskassa ja Norjassa, joiden BKT-kasvaisi 38 500 Tanskan kruunua ja 66 400 Norjan kruunua henkeä kohti vuodessa. 

Taulukosta näkyy kasvunvara prosentteina: