Uusi raportti valottaa pohjoismaalaisten ilmastonäkemyksiä

22.06.23 | Uutinen
mennesker shopping stockholm sommer
Photographer
Thomas Williams / Unsplash
Uuden tutkimuksen mukaan suuri enemmistö pohjoismaalaisista on samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on vakava ongelma. Puolet on lisäksi yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen torjumiseen pitäisi käyttää lisää julkisia varoja, vaikka se johtaisi veronkorotuksiin. Noin joka viides pohjoismaalainen ei kuitenkaan usko, että ilmastotoimet ovat hyväksi taloudelle, ja joka neljäs on huolissaan työpaikkojen menetyksestä.

Nordregio-tutkimuskeskus kysyi uutta raporttia varten yli 5 000 pohjoismaalaiselta, miten he kokevat vihreän siirtymän vaikuttavan omaan elämäänsä nyt ja tulevaisuudessa.

Nordregion johtaja Rolf Elmér kommentoi raporttia näin:

– Raportin tarkoituksena on tunnistaa ilmastokriisin liittyviä pohjoismaalaisten huolenaiheita etenkin siitä näkökulmasta, kertovatko ne ilmastopolitiikan kielteisistä sosiaalisista vaikutuksista. Raportin tuloksia käytetään ilmastopolitiikan keinovalikoiman kehittämisessä.

Raportista ilmenee, että eri sosiaaliryhmät kokevat ilmastonmuutoksen vaikutusten ja ilmastotoimien rajoittavan heitä eri tavoin. Pohjoismaissa ilmastonmuutos huolettaa eniten naisia, korkeasti koulutettuja ja kaupunkilaisia. Miehet, heikommin koulutetut, hiilivaltaisilla aloilla työskentelevät ja maaseudulla asuvat ovat puolestaan epäilevämpiä ja huolestuneempia ilmastopolitiikan taloudellisista seurauksista.

Raportin tuloksia käytetään ilmastopolitiikan keinovalikoiman kehittämisessä.

Rolf Elmer, Nordregion johtaja

Huoli suurinta Tanskassa

Huoli on suurinta Tanskassa, jossa jopa 80 prosenttia vastaajista pitää ongelmaa vakavana. Toisena on Ruotsi 75 prosentilla. Vähäisintä huoli on Suomessa (55 %). Ruotsi on pohjoismaisessa vertailussa myös maa, jossa suhtaudutaan myönteisimmin julkisten ilmastoinvestointien lisäämiseen. Toisaalta ruotsalaiset kokevat muita enemmän, että ilmastopolitiikka vaikuttaa kielteisesti heidän talouteensa.

Yksi raportin tutkijoista Carlos Tapia kommentoi:

– Tämä on Ruotsin osalta hyvin kiinnostava tulos. Vaikka Ruotsissa on eniten niitä, jotka kokevat ilmastopolitiikan vaikuttavan heihin kielteisesti, ruotsalaiset ovat silti kaikkein halukkaimpia lisäämään ilmastopolitiikan rahoitusta veronkorotustenkin uhalla.

Keskustelu jatkuu Almedalenissa

Raportin tuloksista keskustellaan Ruotsin Almedalenin politiikkaviikolla. Huomio on siinä, miten Pohjoismaat voivat toteuttaa vihreän siirtymän kaikkien kannalta oikeudenmukaisesti. Miten oikeudenmukaisuus sitten varmistetaan, kun raportti osoittaa pohjoismaalaisten kokevan ilmastopolitiikan vaikutukset hyvin eri tavoin?

– Tämä on haaste, joka vaatii lyhteiskunnan eri osien laajaa yhteistyötä. Almedalsveckan on tärkeä foorumi keskustelulle siitä, miten vihreä siirtymä saadaan hyödyttämään kaikkia, sanoo raportin tutkija ja hankepäällikkö Anna Lundgren, joka on myös yksi Almedalsveckanin pohjoismaisen teltan panelisteista.

Paneelikeskusteluun osallistuvat lisäksi valtiopäiväedustaja Maria Stockhaus, Stockholm Environment Instituten (SEI) tutkimusjohtaja Åsa Persson, Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön (PAY) pääsihteeri Magnus Gissler, Ruotsin nuorisojärjestöjen kattojärjestön (LSU) toiminnankehittäjä ja ohjelmajohtaja Signe Krantz sekä Nordregion vanhempi tutkija ja raportin teossa mukana ollut Nora Sánchez Gassen. He keskustelevat haasteista, joita vihreä siirtymä tuottaa kaikille Pohjoismaille, ja niiden ratkaisemisesta.

Ei pelkästään vihreä siirtymä

Raportti on osa hanketta ”Not just a green transition” (NJUST) ja järjestyksessä kolmas tutkimus, jossa tarkastellaan vihreän siirtymän vaikutusta yhteiskunnan haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.

Lue kaksi aiempaa raporttia täällä:

Nordregio on mukana useissa hankkeissa, jotka valottavat vihreää siirtymää eri näkökulmista. Tavoitteenamme on olla pohjoismaisen yhteistyön johtava tutkimuslaitos ja edistää kestävyyssiirtymää. Nordregion monitieteinen tutkimus auttaa saavuttamaan Pohjoismaiden ministerineuvoston vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Rolf Elmer, Nordregion johtaja