Verkkovihaa kohdanneilla naisilla heikompi oikeusturva

–  Koska Pohjola haluaa olla tasa-arvoinen alue, on ongelmallista, että oikeusturvamme on heikompi verkkovihaa ja uhkailua kohdanneille naisille, sanoo Moa Bladini, rikosoikeuden lehtori Göteborgin yliopistosta.

Missään Pohjoismaassa sukupuolta ei katsota viharikosten perusteeksi.

Norjaa lukuun ottamatta oikeusturva on lisäksi heikko henkilöille, joita uhkaillaan seksuaalisella väkivallalla tai yksityisyyttä loukkaavien kuvien levittämisellä – ja tällaiset uhat kohdistuvat lähes yksinomaan naisiin.

Verkkoviha poliittisten priorisointien kärjessä

Moa Bladini on selvittänyt Pohjoismaiden tasa-arvoasiain ministerineuvoston toimeksiannosta tasa-arvonäkökulmasta, mitä verkossa esiintyvästä vihapuheesta ja uhkailusta on säädetty lainsäädännössä.

Ministerineuvostossa priorisoidaan verkkovihan vastaista työtä, koska siihen liittyy useita erilaisia tasa-arvonäkemyksiä:

Miehiin kohdistuu verkossa enemmän perinteisiä rikoksia, esimerkiksi heidän ammattiinsa ja osaamiseensa liittyviä loukkauksia ja uhkauksia. Naisiin taas kohdistetaan enemmän seksuaalisia ja seksistisiä loukkauksia ja uhat kytkeytyvät ennemmin persoonaan kuin ammattiin. Joidenkin selvitysten mukaan naiset kokevat julkisuudessa tällaisia uhkia jopa kaksi kertaa enemmän kuin miehet, ja toisaalta verkkovihaa harjoittavat useimmiten miehet.

Yksinkertaistettu kuva sananvapaudesta

Kaikissa Pohjoismaissa käydään poliittista keskustelua siitä, miten seksismi ja vihailmaukset voivat vaientaa tiettyjä ääniä julkisessa keskustelussa. Tietyille ihmisryhmille ongelma on hälyttävä samalla kun Pohjoismaiden poliitikot joutuvat tekemään vaikeita valintoja sananvapauden ja yksilön suojan välillä.

– Pohjoismaissa muodollista sananvapautta suojellaan hyvin vahvasti. Pidemmällä aikavälillä se saa kuitenkin tietyt äänet vaikenemaan –  ja siten rajoitetaan suoranaisesti näiden ihmisten sananvapautta. Lähtökohtana on usein aivan liian yksinkertaistettu kuva sananvapaudesta, Moa Bladini sanoo.

Selvityksen päätelmissä todetaan muun muassa, että sukupuolensa takia verkkovihan uhriksi joutuneella ei ole samaa oikeusturvaa kuin vihaa ihonvärin, etnisyyden, rodun, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen takia kohdanneella. Viharikoksia koskevassa lainsäädännössä niitä pidetään rikosten perusteena.

Toimenpide-ehdotuksia

Moa Bladinin mukaan Pohjoismaat voivat torjua verkkovihaa tasa-arvoisesti ja tehokkaasti seuraavilla toimenpiteillä:

• Sukupuoli lisätään perusteeksi viharikoksia koskevaan lainsäädäntöön.
• Lainsäädäntöön lisätään myös kostoporno ja muut vakavat yksityiselämän loukkaukset.
• Rikosoikeudellista vastuuta laajennetaan koskemaan internetalustojen tarjoajia
• Toimittajille, luottamushenkilöille (joilla on jo erityinen suoja Tanskassa),

tutkijoille ja kulttuurintuottajille annetaan parempi oikeussuoja etenkin, jos he joutuvat järjestäytyneiden vihakampanjoiden uhreiksi.

• Poliiseille ja syyttäjille annetaan enemmän tietoa verkkovihasta ja viharikoksista, jotta he uskaltavat viedä eteenpäin myös seksististä vihaa käsitteleviä tapauksia.
• Laaditaan eettinen koodeksi verkon kohtauspaikkojen ylläpitäjille – mielellään pohjoismaisella tasolla ja kansainvälisessä vuoropuhelussa.

NIKKin julkaisema selvitys on ladattavissa tästä: Viha ja uhkailu verkossa