Vilkasta keskustelua Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain suhteista

Keskustelun otsikkona oli Pohjoismaat ja USA – yhteistyön uudet edellytykset, ja se käsitteli Yhdysvaltain vallanvaihdon vaikutusta Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Monet puhujat korostivat, että nyt tulisi lisätä pohjoismaista yhteistyötä. Perusteluna oli se, että yhteispohjoismainen ääni kantaa pidemmälle

– Kaikki kokemukset osoittavat, että kun Pohjoismaat ovat puhuneet yhdessä kansainvälisissä kokouksissa, niiden vaikutusmahdollisuudet ovat usein kasvaneet merkittävästi. Kun Pohjoismaat puhuvat kansainvälisillä foorumeilla, muut kuuntelevat, sanoi neuvoston keskiryhmän islantilaisjäsen Sigurður Ingi Jóhannsson.

Tuomioja painotti rauhantyötä

Monet parlamentaarikot korostivat pohjoismaisia arvoja, kuten tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, ilmasto- ja rauhantyötä sekä suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. Heidän mukaansa niitä tulisi painottaa nyt entistä enemmän.

Sosiaalidemokraattisen ryhmän Erkki Tuomioja varoitti aikamme sotaisasta retoriikasta ja asevarustelusta.

– Niiden vuoksi on tärkeää panostaa myös aloihin, joilla Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet edistää liennytystä, vakautta ja rauhaa. Aloista voidaan mainita kriisinhallinta, rauhanvälitys, kehitysyhteistyö, ympäristöpolitiikka, ilmastonmuutos, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, Tuomioja totesi.

”Vaalikaa vapaakauppaa”

Konservatiivisen ryhmän ruotsalaisjäsen Hans Wallmark piti puolestaan vapaakauppaa vaalimisen arvoisena.

– Me emme rikastu rakentamalla muureja ja kääntymällä sisäänpäin, vaan rakentamalla siltoja ja tekemällä yhteistyötä keskenämme, Wallmark sanoi.

Vasemmistososialistisen vihreän ryhmän ruotsalaisjäsen Jonas Sjöstedt korosti Tuomiojan tavoin rauhantyötä ja ehdotti, että Pohjoismaat näyttäisivät mallia lopettamalla aseviennin diktatuureihin sekä sotia käyviin ja ihmisoikeuksia rikkoviin maihin.

– Ehdotamme ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista Pohjoismaihin ja arktiselle alueelle. Lisäksi ehdotamme yhteispohjoismaisten joukkojen perustamista YK:n rauhanturvaoperaatioita varten, Sjöstedt sanoi.

Monet keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ja sen hallintoon ovat tärkeitä myös Donald Trumpin presidenttikaudella. Yksi heistä oli Vapaa Pohjola -ryhmän Juho Eerola.

– Pohjoismaiden näkökulmasta on tärkeää ylläpitää hyviä ja läheisiä suhteita Yhdysvaltoihin, Eerola sanoi ja kaipasi myös Pohjoismaiden neuvoston ja Yhdysvaltain kongressin välisen yhteydenpidon lisäämistä.

Suuri osa keskustelusta koski turvallisuuspolitiikkaa ja Naton roolia Trumpin valtakaudella.

Mukana ministereitä

Keskusteluun osallistui myös kolme pohjoismaista yhteistyöministeriä. Avauspuheenvuoron piti ulkoministerinäkin toimiva Ruotsin Margot Wallström. Hän otti puheeksi muun muassa ilmastokysymyksen ja totesi, että Pohjoismaiden on nyt luotava kontakteja suoraan Yhdysvaltain osavaltioihin.

– Kestävän talouskehityksen luominen edellyttää kunnianhimoista ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Yhdysvallat uhkaa tippua kelkasta, jos maa lähtee presidentti Trumpin linjalle. Siksi meidän on kehitettävä uusia strategisia kumppanuuksia samanmielisten osavaltioiden kanssa ja osoitettava, miten Pohjoismaat auttavat luomaan kasvua Yhdysvalloissa, Wallström totesi.

Norjan pohjoismainen yhteistyöministeri Frank Bakke-Jensen totesi, että Yhdysvallat on Norjan tärkein liittolainen ja että Norja on riippuvainen hyvistä Yhdysvaltain-suhteista riippumatta siitä, kuka on presidenttinä.

– Hyvä suhteemme Yhdysvaltoihin ei silti estä meitä ilmaisemasta eriäviä mielipiteitä. Päinvastoin.

Bakke-Jensen totesi myös, että Norjan Nato-kumppanuus on lisännyt ennustettavuutta pohjoisessa ja luonut perusteita yhteistyön laajentamiselle myös Venäjän kanssa.