Andrzej Tichý

Andrzej Tichýn Händelsebokenin (”Tapahtumien kirja”, suomentamaton) kannessa on neljä luurankoa, jotka tanssivat kaameaa danse macabrea. Tanssi on tuttu: se on myöhäiskeskiaikainen allegoria siitä, miten me kaikki tanssimme kohti kuolemaa. Andrzej Tichýn romaanissa kuolemantanssia tanssitaan Malmön hylätyillä leikkikentillä ja kulahtaneissa pizzerioissa, mutta myös nuhjuisissa bordelleissa ja raja-asemilla ympäri Eurooppaa.

Andrzej Tichý on aina ollut syrjäytyneiden, huono-osaisten ja lasten puolella, mutta Händelsebokenissa hän nostaa nämä ihmiset ja heidän tarinansa keskiöön. Kieli on tinkimätöntä – joskus raivon rajamailla – ja kiinnittää väsymättä lukijan huomion yhteiskunnan alaluokkaan, rasismiin ja hierarkioihin. Dramaturgisen kaaren ja selkeän tapahtumaketjun sijaan Händelseboken tarjoaa lukijalle lukemattomia ääniä, joista osa on nimettyjä, osa anonyymeja, osa historiallisia ja osa fiktiivisiä. Ne kaikki saavat luvan kuvata aikamme rikkinäisyyttä, jonka keskeisin tunnusmerkki on inhimillisyyden haaksirikko.

Kirjan henkilögalleriaa on lähes mahdoton hahmottaa. Maantieteellisesti romaani keskittyy Malmön Lindängenin kaupunginosaan, mutta samalla Tichý on kirjoittanut eurooppalaisen romaanin, joka on täynnä tarinanpätkiä maanosan monilta takapihoilta. Kronologia ei sekään ole selkeä, ja äänet lomittuvat toisiinsa. Pronominien ja subjektien merkitys yksinkertaisesti vähenee, mitä pidemmälle edetään. Niiden sijasta näkyviin tulee monipäinen ja heterogeeninen kuoro, joka valittaa yhteiskunnan kuolemantanssin kiihtymisestä.

Lukija tempaistaan mukaan 700-sivuiseen vetävään, intensiiviseen ja keskipakoiseen tekstiin, jota on mahdotonta laskea käsistään. Muoto vaihtelee pitkistä tarinoista ja lapsenomaisista kouluaineluonnoksista monologeihin, lyhyisiin fragmentteihin, todellisiin tai fiktiivisiin sitaatteihin sekä sutkauksiin. Arkeen sekoittuu maagista realismia, syvällisyyteen latteuksia ja tragediaan vapauttavaa huumoria. Hahmoilleen Tichý on aina uskollinen, kuten romaanin Metatron-enkeli asian ilmaisee:  ”ne, jotka karkotetaan, jotka pakenevat, hukkuvat ja vangitaan, ja ne, jotka nitistetään fyysisesti uuvuttavalla, henkisesti kuluttavalla ja sielua kahlitsevalla työllä, ovat itse asiassa pyhiä olentoja.”

Andrzej Tichý osoittaa Händelsebokenissa, että me olemme kaikki tiiviisti kytköksissä toisiimme ja että kokemuksemme ovat jaettavissa silloinkin, kun seisomme kuilun partaalla. Hänen ajankohtainen romaaninsa viestittää, että kaikessa tässäkin on silti radikaalia potentiaalia ja kauneutta.

Vuonna 1978 syntynyt Andrzej Tichý on yksi Ruotsin nykykirjallisuuden tärkeimmistä äänistä. Hän teki läpimurtonsa vuonna 2005 ilmestyneellä esikoisellaan Sex liter luft ja on sittemmin voittanut useita merkittäviä palkintoja ja ollut ehdolla monien muiden palkintojen saajaksi. Händelseboken kehittää hänen kirjailijakuvaansa entisestään. Sen tematiikka puhuttelee kansainvälisesti, ja riskejä kaihtamaton muoto tekee romaanin lajityypille jotain täysin uutta ja ainutlaatuista. Händelseboken on Andrzej Tichýn kymmenes kirja, ja hän on nyt kolmatta kertaa ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.