Mary Ailonieida Sombán Mari

Mary Ailonieida Sombán Mari, nominee Nordic Council Literature Prize 2022

Mary Ailonieida Sombán Mari

Photographer
Tanya Busse
Mary Ailonieida Sombán Mari Beaivváš mánát. Runokokoelma. Mondo Books, 2020. Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 kirjallisuuspalkintoehdokas.

Kirjailija, runoilija ja kuvataiteilija Mary Ailonieida Sombán Marin (aiemmin Marry Ailonieida Somby) vimmaiset runot tempaavat lukijan mukaansa saamelaisten kokemuksiin vallan väärinkäytöstä, rasismista ja viranomaisten osoittamasta halveksunnasta. 

 

Kirjan ensimmäinen osa Leve blant reptiler on kirjoitettu norjaksi ja toinen – Beaivváš mánát – pohjoissaameksi. Molemmilla kielillä on luvassa ajankuvia, jotka avaavat lukijan silmät sekä tarjoavat ei-saamelaiselle lukijalle tietoa ja saamelaisille voimaannutusta.

 

Runot kohtaavat lukijan kuin sanoina virtaava koski ja esittävät kysymyksiä kipeästä historiasta: 

Lea go sápmelaš / goas ge čállán / dážii dakkár lágaid / ahte visot gullá sutnje / ja álo de beassá dáža njeaidit dikkis / danne go ieš lea čállán visot lágaid?” (Runosta ”Dás ii leat dárustit”, s. 61)

 

(”Ovatko saamelaiset / koskaan kirjoittaneet / norjalaisille lakeja / joissa kaikki kuuluu heille / ja teilanneet sitten norjalaisia oikeudessa / itse kirjoitettuaan nuo lait?” (Prologista ”Da de brente meg levende på noaidebålet”, s. 17))

Kirja on samalla ylistys auringolle ja maisemalle, joka on henkinen voiman ja elämän lähde, sekä henkisyydelle, joka on ollut ja on edelleen saamelaisen elämänmuodon perusta.

juoiggas nana luđiid / mat bistet / agibeaivái / ja vel duobbeliidda / gos mii oktii / bođiimet, Beaivváža mánát” (Runosta ”Buohkaid buhtes luondu”, s. 65)

 

(”joikukaa väkeviä joikuja / jotka kestävät / loputtomasti / ja vielä pidempään / siellä mistä kerran / tulimme, Auringon lapset”)

Visuaalisesti kirja on kuin koru, jossa on kultakannet ja taiteilija-kirjailijan omia vahvoja taidekuvia, joiden väriryöppy tempaa lukijan mukaansa. Norjalainen visuaalisen viestinnän Grafill-etujärjestö valitsi teoksen vuonna 2021 vuoden kauneimmaksi kirjaksi. Kirja on luettavissa verkossa, ja siihen sisältyy myös joiku.

Kiehtovat kuvat täydentävät teoksen tinkimättömiä runoja hyvin, ja Mary Ailonieida Sombán Mari todellakin räjäyttää itsensä ahtaista puitteista, jotka yleensä rajoittavat vähemmistökirjailijoita ja heidän mahdollisuuttaan saada tarinansa kuulluksi: 

Mis ii lean goassige / makkárge / agenda singuin / ahte nubbi olmmoš nu /ráfi haga / juos juoba leš ge olmmoš / galbmavarat repeŋilljá / olmmošmeahttun / dovdduid haga”  (Runosta ”Dás ii leat dárustit”, s. 61)

 

(”Meillä ei koskaan ollut / heidän varalleen suunnitelmaa / jossa toinen ihminen tehtäisiin / niin lainsuojattomaksi / jos he nyt ylipäätään ovat ihmisiä / nämä kylmäveriset matelijat / niin epäinhimillisiä / ja tunteettomia / kuin ovatkin” (Prologista ”Da de brente meg levende på noaidebålet”, s. 17))

Runot tuovat esiin menneisyyden ideologian epäinhimillisyyden, mutta niistä piirtyy myös jatkumo nykytilanteeseen:

Juos dáruiduhttin ii livčče leamaš / de min girjerádjosat / livčče dievva / vássán čálliiguin / min iežamet Ibsen / livččii lean Strindberga / geas ledje sámi váhnemat”  (Runosta ”Govadas baldon olbmot”, s. 52)

 

("Jos norjalaistamista ei olisi tapahtunut / kirjastomme olisivat / olleet täynnä / menneisyyden kirjailijoita / meillä olisi ollut oma Ibsen / oma Strindberg / joilla oli saamelaiset vanhemmat")

Mary Ailonieida Sombán Mari on ollut saamenkielisen kirjallisuuden pioneeri monessa eri genressä, ja hän on julkaissut uransa aikana useita vahvoja teoksia. Niiden joukossa on myös ensimmäinen pohjoissaamenkielinen lastenkirja Ámmul ja alit oarbmælli (1976) ja ensimmäinen saamenkielinen naisnäkökulmasta kerrottu eroottinen romaani Bajándávgi (2004). 

Hän oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2016 nuortenkirjalla Čerbmen Bizi ja tavoitteli vuonna 2013 norjalaista Heddaprisen-teatteripalkintoa näytelmällään Stáinnak. Mary Ailonieida Sombán Mari oli myös yksi saamelaisista kirjailijapioneereista, jotka perustivat Saamen kirjailijayhdistyksen Sámi Girječálliid Searvin (SGS) vuonna 1979.