Øyvind Torvund

Øyvind Torvundin (s. 1976) sävellyksissä yhdistyvät usein rakenteeltaan ja nuotinnukseltaan perinteinen nykymusiikki sekä rockista, viihdemusiikista ja muista tyylilajeista poimitut elementit. Esimerkiksi Willibald Motor Landscape -teoksessa hän hyödyntää elektroniikkapelien ja norjalaisen kansanmusiikin äänimaailmoja.

The Exotica Albumin kantaesitti akustiikkapohjainen nykymusiikkiyhtye BIT20, jota täydensi kaksi improvisaattoria: modulaarisyntetisaattoria soittanut Jørgen Træen ja jazzsaksofonisti Kjetil Møster.

Monet länsimaiset säveltäjät romantikoista impressionisteihin ja modernisteihin ovat ammentaneet inspiraatiota ”eksoottisesta” musiikista. Torvundin levyllään hyödyntämä eksotiikka edustaa kuitenkin Yhdysvalloissa 1950–1960-luvuilla suosittua viihdemusiikin haaraa, jossa jousi- tai jazzorkesteria täydennettiin Tyynenmeren alueen ja orientin ”eksoottisilla” soittimilla. Musiikissa jäljiteltiin myös luonnon ääniä (varsinkin linnunlaulua) ja luotiin siten viidakkomaista ja trooppista vaikutelmaa. 1990-luvulla tyyli elvytettiin osana ”lounge-musiikkia”.

Torvund ei kuitenkaan tyydy kierrättämään jo kertaalleen kierrätettyä eksotismia, vaan lisää mukaan elementtejä, jotka muistuttavat varhaisesta elektronisesta musiikista (kuten Stockhausenista). Teoksen osat ovat rakenteellisesti jänteviä, ja musiikilliset ideat välittyvät selkeästi vaikuttamatta kuitenkaan liian ilmeisiltä.

Øyvind Torvund on jälleen kerran osoittanut olevansa omaperäisimpiä nykysäveltäjiämme.

Linkki